Aurinko treenaa mäkijuoksua
aloittaa aamu aamulta aikaisemmin
pääsee päivä päivältä korkeammalle
tavoittaa lopulta ihmiset metsän sisältä talojen viidakosta
metsän ihmiset sammalnaamakummitukset
Nämä valittamaan miten aurinko porottaa
ei jaksa töitä iho palaa asfaltti polttaa autossa kuuma
Syytetty miettii päivän pari ja päättää palauttaa
pitkät varjot sammalnaamoille
Aamu aamulta kaari kaarelta
illan varjot viipyvät kunnes ovat yhtä vilun kanssa
sanapasanen 
10 kesäkuun, 2011 at 13:27
Nii justiisa, siitäs saavat! Se on oikein koiralle että luu on kova. =)
TykkääTykkää
10 kesäkuun, 2011 at 17:48
Saa sitä hyvähampainenkin koira kaluta ennen kuin ytimeen pääsee!
TykkääTykkää
10 kesäkuun, 2011 at 21:37
Hieno ajatus tuo, että aurinko treenaa mäkijuoksua. Samoin varjojen yhteys viluun.
TykkääTykkää
10 kesäkuun, 2011 at 23:33
Kiitos, hikistä touhua on mäkijuoksu nyt!
TykkääTykkää
12 kesäkuun, 2011 at 18:26
Kiittämättömyys ei näköjään ole pelkästään maailman palkka vaan myös auringon. Hienoja kielikuvia tässäkin runossa, ja ”sammalnaamakummitus” on mainio sana!
TykkääTykkää
12 kesäkuun, 2011 at 21:32
Kiitos, (etten olisi yhtä kiittämätön kuin auringon asiakkaat 🙂 ; kun valittaa asiasta, jolle ei voi mitään, niin ei tarvitse tehdä niiden asioiden eteen mitään, joille jotakin voisi!
TykkääTykkää
15 kesäkuun, 2011 at 10:51
Vilu on hyvä sana. Hurraa suomen kielelle!
TykkääTykkää