Poika vääntää ovikelloa kuuluu
metallinen rämähdys
Liikkuvissa osissa rasvanpuutetta kestää
ennen kuin äiti ehtii ovisilmälle
Vanha nainen asuu yksin
ovi toisen kerroksen
portaikon vieressä Poika pelkää
horjahdusta ja kaatumista
vuodeosastolle riutumaan joutumista
Vanhus asuu yksin mutta herätessään
aamuyöstä huoneessa on joku
joka lähtee aina ennen kuin hän ehtii
nähdä kenen läsnäolo
on ollut hänen kanssaan yön
Pimeinä hetkinä
Juttelevat niitä näitä harvakseen
puheenpälätys ei kuulu tapoihin
kahvit touhutaan pullat pakkasesta
Poika sanoo on lähdön aika
Sitä äitikin arvelee
Eri matkasta
Saattelee sitten pojan sauvakävellen
lähikaupan ohi jossa vielä käyt rollaattorilla
Yhdellä huilitauolla se onnistuu
Äiti ja poika kulkevat hetken yhdessä
välillä muuri jonka yli kasvot näkyvät
muistojen ja unohdusten kivistä rakentunut
enemmän itkumuuri kuin ilomuuri
Molemminpuolin sen koloissa
pieniä paperilappuja
18 toukokuun, 2012 at 21:44
Koskettavaa!
TykkääTykkää
8 kesäkuun, 2012 at 20:29
Täisipä olla tuttu äiti ja poika
TykkääTykkää