Tämä on maa johon uransa ovat tehneet
porot ja poronhoitajat kullankaivajat ja tyhjänkulkijat
sorkin mönkijöin lapioin kaivurein ja kengänpohjin
vesien varsien majoitustiloissa ovat yöpyneet
herraseurueet pikkujuopotteluineen ja yksinäiset luonnonhartaat
tänne on tullut elämänpakolaisia ja elämänmuotonsa sieltä löytäneitä
geologisten ja mielten murtuneista kerroksista
piileviä rikkauksia löytämään
nyt tarjolla on värien rikkauksia
riekonmarjojen syvänkirkas puna
juolukan sinipuna
koivut koko kesän aurinkoa imeneet
auringoiksi muuttuneet eivät muutostaan
jaksa kauan kantaa
kivikoiden luotettava harmaus kaikissa kosteuden sävyissä
ja jäkälikön valot vielä kun hämärä hiipii
maa jossa emohirvi ja vasa tapailevat toisaan
poroaita välissään kohtalon oikusta
eri puolille joutuneet
pakenevat kulkijaa
kuin salaisesta kohtauksesat yllätetyt
tämä on elinkeinojen ja harrastusten kohtaamis- ja törmäyspaikka
yksinkulkijan ihmemaa jossa nähdään
päiväunelmia isomuksista
ja yöunelmia satunaisista
satunnaisista ja satumaisista
tämä on maa jossa ihminen
tulee hulluksi ja viisastuu
enkä tiedä kumpi on parempaa
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3279054/255-haaste/
Vastaa