Maailman menoa 2

oliko muunlaista

turmeltumattomuutta

kuin barbaarien raivokkuus

kavioiden ja tuulen nostattama pölyinen vana

ja askeettinen kieltäymys kaikesta mikä hidasti sen etenemistä

oliko sivilisaatioilla muuta annettavaa kuin

onnen seuralainen velttous

(jälkipolvet uskoivat kivitettyihin profeettoihinsa

ja nimesivät sillä sanalla

tuhkaa tukassaan)

kuvitelma että näin voisi jatkua

polvesta polveen vielä kun

pölypilvi lähestyi

heidän kurkkujaan kuivattamaan

 

missä kulki tai kulkee

vedejakaja

jossa uudet tavoitteet

eivät elähdytä ja saavutukset paalutetaan

sisäpiirin suojaksi

sukupolvesta toiseen jopa kolmanteen:

meidän jälkeemme vedenpaisumus

syökäämme ja juokaamme

& muutakin kylttyyriä myös

 

rauhanajat ohikiitäviä välähdyksiä

tähdenlentoja historian taivaalla

lupauksia jostakin joka olisi mahdollista

kuin jos ja jos ja jos

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: