Entropiaa

 

en muista nähneeni      peilissä

           ennen tätä häränpäätä

joka tunkee läpi näkymättömän kuvani

           yhteinen sykkivä sydän

läpivalaistu punainen       pumppu ja

           kiertojärjestelmä putkistoineen

 

jotenkin sumeasti näen

           itseni kävelemässä polulla

hiukan epäselvää liittyvätkö jäsenet

nivelkohdista toisiinsa onko kudos paikoilllaan

toimivatko solut yhtenä kokonaisuutena

entä mieli       osa kuusenoksissa käpyinä

           osa sammalen sisällä lampaankääpinä

sinitiaisina katajissa keikkumassa

 

jotakin putoaa minusta

tiedosto päästäni       kimppu

hermoratoja pitkin kulkevia bittejä

           matkalla ymmärryksen majalle

           kuihtuvat kesken matkan

tikka naputtaa muistiotani männyssä

           vaihtaa päivämääriä

           tuuli plaraa sivut sekaisin

ravistelee heikosti kiinnittyneet

           kuin liiat       omenannuput

                      luonnollista hävikkiä

 

 

 

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: