tuntemattomien polkujen oudoilla
metsäaukeilla karikkeesta
sanojen sienirihmastot pullauttavat
itiöemänsä ilmoille
kaikki nämä sanojen kääväkkäät
haperot ja rouskut
seisovat kuin tatit
eivätkä kirjaparat ehdi määritellä
mikä syötävä mikä myrkyllinen
viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/10/24/300-haaste-2/
Mainokset
lokakuu 24th, 2013 at 12:10
Ihanan rouskuva runo, hilpeä sanarihmastoa.
TykkääTykkää
lokakuu 24th, 2013 at 12:18
Sanat kuin sienet rimottuivat hyvin mieleni sopukoihin.
TykkääTykkää
lokakuu 24th, 2013 at 12:24
Ihana lopetus! Mainio muutenkin. 🙂
TykkääTykkää
lokakuu 24th, 2013 at 15:54
Oivallisesti runo vertaa sanojen verkostoa sienirihmastoon.
TykkääTykkää
lokakuu 24th, 2013 at 17:04
Mainiota sienien hyväksikäyttöä.
Puraisi mukavasti.
TykkääTykkää
lokakuu 24th, 2013 at 22:15
Mainioita sanasieniä!
TykkääTykkää
lokakuu 24th, 2013 at 23:05
Sanarihmasto, hienoa!
TykkääTykkää
lokakuu 26th, 2013 at 12:40
Kiitokset teille kaikille kommentoijille!
TykkääTykkää
lokakuu 27th, 2013 at 21:46
hyvä vertaus, sanat on kuin sieniä, hyviä tai myrkyllisiä, haperoita tai tanakoita..
TykkääTykkää
lokakuu 28th, 2013 at 11:15
Kyllä kieli tietää mikä on hyvää!
TykkääTykkää
lokakuu 28th, 2013 at 12:06
Voi kai ajatella, että sanat nousevat mielen näkymättömästä rihmastosta ja luovat samalla mielialaa ympärilleen…kiitos runojuonia ja Taiko.
TykkääTykkää
lokakuu 28th, 2013 at 17:42
Kahta viimeistä säettä lukuunottamatta tykkäsin runon kieli-ilottelusta todella paljon. Riemastuttava rinnastus: sanat ja sienet.Tajuan jotenkin kahden viimeisen säkeen idean kokonaisuuden kannalta, mutta jotenkin en saanut sitä luennassani istumaan kokonaisuuteen. Ja se harmittaa minua, koska kaikki muu runossa on niin onnistunutta. (Anteeksi.)
TykkääTykkää
lokakuu 28th, 2013 at 20:05
Mitä suotta anteeksi pyytelemään perusteltua käsitystään (vaikka kuinka monta ylistystä olisi jo annettu). Vaihtoehtoisena lopetuksena tulee mieleen esim: pelkäämättä määritelmiä/ mikä syötävä mikä myrkyllinen. Tuimalle rohkean kriitikon papukaijamerkki 🙂 !
TykkääTykkää
lokakuu 28th, 2013 at 22:47
Kiitos, papukaijamerkki otetaan kiitollisena vastaan! Aina vain ei kritiikkiä sanoessaan tiedä tuleeko loukanneeksi ja loukkaaminen ei ole tarkoitus!
Tuo vaihtoehtoinen säepari tuo runoon hyvän väännön ja ainakin minusta se sopisi runoosi paljon paremmin.
TykkääTykkää
lokakuu 29th, 2013 at 10:48
Varmaan motiivit kirjoittaa vaikuttavat siihen miten kritiikkiin suhtautuu. Itsestäni ainakin luulen, että haluan kehittyä kirjoittamisessa ja silloin sen kaltaisen kommentin minkä annoit ottaa mielellään vastaan (olen muuten siitä ihan samaa mieltä).
TykkääTykkää