jokin voima irrottaa
hiukkasia alkukiinteästä saattaa ne liikkeeseen
näkymään valossa
ja ne kerrostuvat
muistojen pinnoille
pehmikkeeksi
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/06/331-haaste.html
jokin voima irrottaa
hiukkasia alkukiinteästä saattaa ne liikkeeseen
näkymään valossa
ja ne kerrostuvat
muistojen pinnoille
pehmikkeeksi
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/06/331-haaste.html
12 kesäkuun, 2014 at 17:40
Tykkäsin! Alkukiinteä, hauska käsite! (Vähän samaan tapaan lähestyin aihetta itsekin.)
TykkääTykkää
12 kesäkuun, 2014 at 19:48
Pehmeiden muistojen päällä voi maata kuin höyhenpatjalla. Leppoisa runo!
TykkääTykkää
12 kesäkuun, 2014 at 21:24
Alkukiinteään kiinnittyi minunkin huomioni. Samoin pehmikeajatus on minulle uusi. Hieno oivallus. Pöly voi siis olla myönteistäkin. Pidin!
TykkääTykkää
13 kesäkuun, 2014 at 11:17
Tämä menee hienosti jo kaiken alkulähteille, palatakseen tähän hetkeen. Pidän!
TykkääTykkää
13 kesäkuun, 2014 at 22:57
Kiitokset kommentoinnista Careliana, Saara, RosaRugosa ja Esther Helmiä.
TykkääTykkää