kaupungin portilla hän katseli
suuntaan josta kerran tuli ylämaahan
oliko viisasta valita rehevät laitumet
pahuuden laaksossa
kaukaa näki ne kolme käyntinsä
olennasta lämpöväreilyn rytmissä
hän tajusi aikoja sitten heitetyt kivet
aikoja sitten pudonneeksi luullut
säpsähdys ääneen särkyvä lasi
aikakausien väliltä
Vastaa