Jouluvieras

 

 

hädin tuskin koputus erottuu hymnien virrasta    illan hämärässä

kävelen ulko-ovelle ja kuiskaan: tule sisään!          Hän tulee vielä

hiljaisemmin kuin  kuiskaus     istuutuu pöytään     katsoo silmiin

sanoo että alkoikin jo hieman palella      lämmitän kiireesti glögiä

Hän lämmittelee hetken kämmeniään lasin ympärillä ennen kuin

skoolaamme pitkälle yöhön         luemme yhdessä ajatuksia ilman

sanoja ja kerromme kuulumisia  ilman puheita       välillemme ne

jäävät kuten riippusilta luottaa vaijereihinsa     kuohuvan kosken

yllä    lopulta hän sanoo      että pitää mennä       ettei äiti huolestu

lähtiessään hän ojentaa kortin   etusivu on tuttu    kääntöpuolella

ristiässä

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: