Ei ole liian myöhäistä tajuta,
lyödä pirstaleiksi
vääristävää kuvastinta,
ei liian myöhäistä uskaltaa
tuntemattoman metsän läpi
ja löytää sen katveesta lähde,
juoda suusta suuhun,
katsoa silmästä silmään
Vaikka silloin on jo ilta,
ei ole myöhäistä palata
metsän läpi, aistia
ennen tuntemattoman ja pelottavan,
ennen epämääräisen hahmottomassa,
tunnistettavia hahmoja,
yksityiskohtien kirjoa,
joille aistit olivat tullessa sokeita
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/02/441-haaste.html
Vastaa