Suomi sata

Tämä on pitkä maa, paljon on kierrettävä

ettei hukkuisi, ettei törmäisi puuhun,

että kohtaisi matkallaan toisen ihmisen

Kapea maa tämä on, toisen ohittaminen

voi silpaista pompasta napit

Hyvä maa, vahva maa:

Jumala on linna ja Linna on jumala

Hyvä täällä on pitkän, ei pää kolise kuhmuille

Karjalan honkiin, mitä tykkitulelta säästyi

on jauhettu alapään pehmoksi,

hyvä täällä on lyhyen: pensaita riittää

piilottaa molemmat päänsä

Pitkä ja laiha maa tämä on, mustat listat

ovat pitkiä ja valkoiset tummuvat sitä mukaa

kun niihin nimiä kirjoitetaan

Jano ja nälkä täällä on aina seuranamme,

on vara juoda ja syödä itsensä hengiltä

Sata vuotta sitten vaari teki sivustavedettävän

männyistä, joiden nilaa oli revitty petuksi

Vieläkin voi vanhassa metsässä tavata puita,

joiden kuorettomissa syvennyksissä

on soikeita järsimäjälkiä

Tiedän että tiedän:

tämä on paras maa mitä tiedän,

tänne ah tänne toivon

Tuhkanikin