(viite: http://suoturve.net/runoneva/haaste-7/ )
Aamuöinen jono uuden tavarataivaan helmiporteilla
Odotus vaihtuu näkemiseen ja ihmiset poistuvat,
ämpärit molemmissa käsissä täynnä muovileluja,
niitä lapset alkavat vetää
Uusi muovinistien sukupolvi on pantu alulle
Jonottaneimmilla on kolmas ämpäri valmiiksi päässä
Muovihiukkaset ovat jo imeytyneet aivoihin,
synnyttäneet muovisia ajatuksia
Suuria kuin meri
sanapasanen 
20 heinäkuun, 2018 at 15:36
Mikähän niissä muoviämpäreissä ihmisiä oikein viehättää – sitä saa runosikin pohtimaan. Runosi on myös puhutteleva kannanotto sen puolesta, että voisimme ehkä hiukan ajatella ja vähentää kaiken turhuuden hamuamista.
TykkääLiked by 1 henkilö
21 heinäkuun, 2018 at 05:35
Moralisointiahan tuo tietysti on. Ja ”pienen ihmisen”
pilkkaamista. Hänhän vain toimii tavalla, jolla tätä
elämänmuotoa halutaankin pyörittää.
Lisäksi kirjoittaja asettuu yläpuolelle, paremmaksi
ihmiseksi, josta asemasta käsin hän syyllistyy
syyllistämiseen. Sen seurauksia lieventää,
että hän ei julkaise tätä paikallislehden yleisönosastossa,
joten ne, jotka tästä voisivat traumatisoitua,
eivät tähän ensimmäisen kiven heittoon osu
loukkaantumaan. Ikävintä tietysti on, että tämä on
täysin turha, runon valepukuun pukeutunut kirjoitus,
joka ei ratkaise itse ongelmaa edes sen yhden
mikromuovihiukkasen vertaa.
Mutta kun välillä…
TykkääTykkää
21 heinäkuun, 2018 at 17:18
Ei tuo ole kyllä yhtään turhaa moralisointia – vaan tarpeellista mielestäni. Olemme nyt jonkin aikaa keränneet kotona muovia talteen, kun esikoisemme on kestävän kehityksen koulutussaralla, ja on ollut oikeastaan aika järkyttävää huomata, miten paljon muoviroskaa kotitaloudessa oikeastaan tulekaan… ehkä olisikin meille ihmisille oikein, että tukehtuisimme omaan muoviroskaamme… mutta merille ja muulle ympäräristölle että sen luontokappaleille se on surku, että muovi uhkaa niidenkin olemassaoloa. Ehkä ”pienen ihmisen” olisi aika pysähtyä oikeasti ajattelemaan ennen kuin on liian myöhäistä.
TykkääLiked by 1 henkilö
29 heinäkuun, 2018 at 11:10
Joskus saarnat ovat paikallaan. Vaikka kaikki tuo, mitä itse kommentissasi kirjoitat on totta enkä yleensä pidä minkäänlaisesta yleistämisestä, ja varsinkin sana ”massa” on todella alentava sana (tietenkään sinä et niin kirjoittaisi), niin itsekin ajattelin jotain tämän tyyppistä runoa. Sinä sen kirjoitit ♥.
TykkääLiked by 1 henkilö