Kyllä minä suren, en sure onnettomuuttasi
siksi että joku piiskatykillä katuja lakaissut, nuoria miehiä
tarpeettomilla sotaretkillä näännyttänyt,
kompleksikimppu kruunautti salissasi itsensä keisariksi
En minä sure kohtaloasi siksi, että palo tuhosi
pyhimyksiksi julistettujen jäänteitä
Pyhempiä olivat tammipuut, rakenteesi raaka-aineet,
ylistivät metsinä paremmin Luojaansa, metsinä joissa
ihminen voi kasata mielensä jäännöksiä
Kirjoitettu on: Jumala ei asu käsin tehdyissä temppeleissä,
itsesi siellä kruunasit, ihminen
Suren taitavan käsityön kohtaloa enemmän kuin
niiden monien merkitysten, joita sinuun on liitetty
Työtä jonka tekijät keikkuivat korkeuksissa kyseenalaisin varustein
tienatakseen niukan toimeentulon perheelleen, nyt raharikas
havahtuu: rahalla voi tehdä muutakin kuin rahaa,
voi saada nimensä lahjoittajien muistolaattaan
Notre Dame, et ole minun valtiattareni,
ehkä minä olen moukka, meillä ei ole keskinäisiä
tunnesuhteita Esi-isäni elivät esihistoriaa,
aloittelivat rautakautta, kun sinua jo rakennettiin
Euroopan historia ja kulttuuri tiivistyvät sinussa,
sekin rapistuu hyvää vauhtia, on remontin tarpeessa
Palaa jos ei kestä kuumaa
sanapasanen 
Vastaa