Valoisan kangasmetsän tunnelma:
iloiset värit, tyyni lämpö
Jatkan polkua notkon varjoon, kalseat kädet
työntyvät paidan alle
Maisema muuttuu kuin auringonpimennyksessä
Nousen vielä rinteen, vastassa iltavalon vuoksi
Odotan kunnes hahmot alkavat menettää
rajojaan, liudentua varjoihinsa:
valon luode
Syksyn kahdet kasvot katsovat läheltä
toisiaan silmiin
sanapasanen 
16 lokakuun, 2019 at 10:14
Elävästi kuvailet runossasi nuo syksyn kahdet kasvot – syksyn kauneus ja ruka sykähdyttävät, värien loisto on ihmeellinen, toisaalta syksy varastaa valon ja tuo kaamoksen.
TykkääLiked by 1 henkilö