Koti

Olen asunut monessa rakennuksessa

               harvaa niistä sanonut kodiksi

Viima on kulkenut huoneen lävitse

               minun lävitseni huoneessa

jonka aika on pysähtynyt pöytään iskettyyn

              leipäveitseen      Vaimentunut värinä

paksussa pölykerroksessa

Joskus luulin löytäneeni kodin

              oli ovia tulla ja mennä

Ilma liikkui puutarha kukki

              aurinkoa

Uskalsin

purkaa matkalaukkuni

Eikö olisi pitänyt?

                         Nyt koti on sydämessäni:

                         aina sellainen kuin tarvitsen

                         aina siellä missä minäkin

Viite: https://seijariittar.com/2017/11/husdrommar-olja/