Saarto

 

 

 

Hänen oli niin tiheä ja syvä

Kukaan ei voinut haastaa sen ylivoimaa

metsälön sisällä, metsästäkin erillään:

isoa rakennusta saartaen, yksi ihminen sisällä

Saarrettu saareen, joka saaressa

 

Aluetta vartioi kuusi, nähtävyys kokonsa puolesta

ja että muuttunut näöltään vastenmieliseksi

viimeisimmän puolen vuosisatansa aikana

Sen paksut vaakasuorat ja kaljut oksat

haastavat kaikki kuuseen liitetyt kauneuskäsitykset:

muuttanut muotonsa unohduksen kestäväksi

Kuin kaikki elämäänsä kyllästyneet alueen henget

olisivat päätyneet siihen asumaan

Vartioimaan kukin oksaansa mustasukkaisesti

 

Kukaan ei voinut mennä kysymään

mitä kuuluu, tuntuuko mikään

Kaikki ne asukkaan päässä liikkuneet ajatukset

löysivät helposti piilon talon monista sopukoista

Osa kuusen liepeiltä     Se ei houkutelleet

kiipeämään latvaan, joka kasvoi enää sivuilleen

Oliko paikan salaisuus ylhäällä, viimeisissä vuosikasvuissa

vai syvällä juuristossa, ylisukupolvisessa

tuulten ankkuroijassa, myrskyjen uhmaajassa?

 

 

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: