Vaikutelmia

 

 

Taas kaikki kauniit muistot

koristeiden kanssa samaan romukoppaan vuodeksi

Maa on niin kaunis, kovin petollinen vain:

ohut lumikerros jään päällä odottaa luita murtumaan

 

Parempi siis maata, antaa kaiken virrata, ajatella hetki hetkeä

jolloin pimennysverho laskeutuu, muuttua osaksi

olevaisuuden virtausta kohti toisenlaista

loppulauluksi, huminaksi

 

                          olemiseen, olemattomuuteen

 

joka virtaa       sängyllä, kun on vetänyt      pimennysverhon     ylös

kuunnella      loppulaulut      loppiaisen      laulun loput

 

 

 

 

 


2 responses to “Vaikutelmia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: