Punainen tupa, ehkä perunamaa

 

 

 

Ohihurauttajan kyydissä

sen saattaa huomata:

leikkimökkiä vähän isompi tupa

Pääty tielle päin, neliruutuinen ikkuna

Seinissä punaista, pokassa valkoista      Vielä

 

Tunsiko asukas ilon läikähdyksen

päästyään omilleen, pois toisten nurkista?

Tunsiko hän kuuluvansa ihmiskuntaan

yhteiskuntaan, pitäjään tai kylään

Tässä, kaikkien niiden laidalla

 

joista todisteena hänelle tie äänineen

Kulkukauppiaskaan tuskin ansiomielessä

vaivaitui poikkeamaan      Maankiertäjä kenties

 

Ehkä lähempänä olivat enkelit ja oravat

tikat ja tiaiset, mäntyjen humina, niiden katve

kesän helteessä, sateen ja tuulen keskelle

pienen hellan lämpö      Vuode, pöytä ja tuoli

 

Kuviteltavissa olevia arjen toimia

Havaintoja luonnon elämästä vuoden kierrossa

Ajatuksia, mielenliikkeitä, tuntoja

Mihinkään kirjaamattomia?

 

 

 

 


One response to “Punainen tupa, ehkä perunamaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: