ei ole samaa kuin hunajan mielistelevä imelyys
(kuin joku kehuisi katteettomasti)
tai sokeripalan, jossa mausteena varastamisen sivumaku
siinä on syvästä mullasta ylösnousseen makeutta
(maamies muista miss’ onnesi on)
tynnyrin otsonipitoisen, happirikkaan veden huljutuksen makeutta
kun etuhampaat nakertavat sen liikkeelle
(lauletaan aariana mistä tahansa oopperasta
siemeniä vakoon kylväen)
sanapasanen 
4 kesäkuun, 2020 at 09:06
Istuttelin juuri eilen kesäporkkanoita lavakaulukseen ja ajattelin kirjoittaa siitä runon, mutta nyt luettuani tämän, en tiedä – tämä sinun runosi on niin ihana ”kun etuhampaat nakertavat sen liikkeelle” kesäporkkanan makeuden, joka on täynnä aurinkoa ja kevään / kesän ylösnousemusta. Tykkään tästä runosta todella paljon.
TykkääLiked by 1 henkilö
4 kesäkuun, 2020 at 09:47
Harson alla ovat pieninä taimina. Kastelu vain on hiukan hankalaa, kun ei viitsisi rullata harsoa edestakaisin. Jos sataisi, niin ehkä harson voisi ottaa kokonaan jo pois. Löydät varmasti oman runonäkökulman siihen:-).
TykkääTykkää