Kun tulen vanhaksi, eikä edes Aninkaistenkadun liikenne
häiritse korviani, ostan kaupungista kesämökin
Hiihdän sinne talvella, kun niillä on hiihtoloma
ja kaikin puolin maltillisempaa
Kierrän kaikki museot Kaukaa
mutta tutustun jokaiseen patsastettuun suurmieheen
Adolf Ivar Arwidssonista (miksi sinut on laitettu nurkkaan, häpeämään?)
V. Westerholmiin (otsaryppysi ovat kovin korkealla)
Tuuraan kun joku haluaa matkustaa kokoukseen
tutustumaan alansa uusiin virtauksiin
sanapasanen 
4 kesäkuun, 2020 at 08:57
Mukavan ironinen runo vanhenemisesta. Olisi mielenkiintoista nähdä patsaita veistäneiden taiteilijoiden mielen sisään, miksi he kutakin henkilöä kuvaavat ja ovat kuvanneet siten, kuin ovat kuvanneet. Pidän etenkin tuosta lopusta. Jäi hymyilyttämään.
TykkääLiked by 1 henkilö