1.4.2021

Se raato!

Kirjoittanut runopasanen

Raato se oli, runneltu kylki, höyhenistä paljas

Surumielin vein sen kompostoriin

Kansi kiinni mykin kielin Hetken hiljaisuus

Minkä verran lienee mennyt, kun aukaisin

kannen, sieltä pelmahti Talitiainen

päänahkaani pisteli kun tukka nousi

Oksalla se raato lauloi raivokkaasti, ilomielin

vailla toisen kyljen höyheniä

(viite: https://fresh.inlinkz.com/party/1e2efd7e0f784bad8232f0756ca4c81a )

Tämä artikkeli on lähetetty torstaina 1. huhtikuuta 2021 kello 12:24 and posted in runot, runotorstai. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed.

5 responses to “Se raato!”

susupetal
1 huhtikuun, 2021 at 15:25

Ihmeiden ihme, raadotkin laulavat! Onneksi niin, ainakin tällä kertaa 🙂

TykkääLiked by 1 henkilö

Vastaus
Sus'
2 huhtikuun, 2021 at 10:09

Kauhua!! Iiiikk, pakoon!
Hyvin rytmitetty, toimii. Ja raato, mikä hieno sana””

TykkääLiked by 1 henkilö

Vastaus
Repu
3 huhtikuun, 2021 at 02:06

Tästä saa kunnon painajaisen.

TykkääLiked by 1 henkilö

Vastaus
Kieltenopen kotiblogi
3 huhtikuun, 2021 at 15:18

Hyvä sana tuo pelmahti. Tykkäsin runosta kun se loppui niin hyvin.

Minulla rapisi kerran työhuoneeni kaapissa ja kun avasin huoneeseen lennähti sinitiainen! Asumme vanhassa omakotitalossa, kaapista reikä ulos ja siitä oli tuke hävinnyt. 😀

TykkääLiked by 1 henkilö

Vastaus
maailmajapaikat
8 huhtikuun, 2021 at 18:05

Komposti oli siis vähän kuin Stephen Kingin lemmikkieläinten hautausmaa. Tai ehkä se oli ihmeparantuminen.

Talitintti virkosi, mutta mikä sillä lienee alun alkaen ollut? Sen on täytynyt olla tajuttomana, kun luulit sitä kuolleeksi. Törmännyt ikkunaan? Autoon?

TykkääLiked by 1 henkilö

Vastaus