1.
Kuka onneton luolasuomalainen
keksi rakkauden, sanan rakkaus!
häväistyttävästi samankuuloinen kuin raiskaus joka kuin raskaus
2.
Rakkaus on levy, jonka gramofonineula
on uurtanut puhki, neula joka on tylsynyt
levyn uurteissa nysäksi, urissa joissa asuu toisto
3.
Jos haluan sanoa, että minä sinua, sanonko
vaikka että hiljailen tai paljoan… tai p ö l j ä ä n
tapahtui pöljäys, pöljästyin sinuun
Oi minun pöljäs kuinka sinua pöljäänkään!
(viite: https://fresh.inlinkz.com/party/75cfa553bdf44f4fbc0311c5f88f611a )
15 huhtikuun, 2021 at 14:59
En osaa oikein sanoa mitään. kaikki nuo mitä tuossa kirjoitat, uppoaa.
TykkääLiked by 1 henkilö
15 huhtikuun, 2021 at 16:31
Paljon ajattelemisen aihetta noissa…
TykkääLiked by 1 henkilö
16 huhtikuun, 2021 at 15:37
Folosofinen ensimmäinen, viimeisen pohdinta tarpeellinen, olisi kuvaavampi termi tuo pöljääntyä toiseen;D
TykkääLiked by 1 henkilö
1 toukokuun, 2021 at 23:51
Puhumattakaan sanan nainen etymologiasta. Ei ole epäilystä siitä, minkä sukupuolen luolasuomalainen sen on johtanut kantaverbistään (sen eri merkityksistä kielessämme).
Rakkaudessa sentään miehekäs R-äänne ja tuplakoo lataavat sanaan draamaa, sellaista suomalaista draamaa, joka kuplii graniitin alle suljetussa laavassa.
TykkääLiked by 1 henkilö
11 toukokuun, 2021 at 07:06
Niin – rakkaus on moninaista ja joskus se jopa kuluu puhkikin. Pidin todella paljon tuosta viimeisestä kappaleesta ja noista hiljailen tai paljoan ja tuo pöljäys on aivan mainio synonyymi rakkaudelle.
TykkääLiked by 1 henkilö