Yhtenä yönä heinäsirkkojen parvi
tuhosi sanavarastoni, jäljelle jäi järsittyjä
tavuja ja outoja kirjaimia, murehdin sitä monta aikaa
kunnes vastarinta alkoi kasvamaan ja häviöllä oleva oikeus
tuntea arvonsa voiman vääryyden edessä, jonka valta on lunta
kevään edessä, puiden lehtiä syksyn edessä
maan marraskettä uuden lumen edessä
kun historian komposti
palaa verenkarvaisesti
sanapasanen 
Vastaa