En muista että ennen olisin kerännyt
näin paljon mustikkaa
en muista että ennen
olisin kaatunut pyörällä
saanut asfaltti-ihottumaa mustikan tähden
Tulen sieltä, missä miehet eivät käytä kypärää
tytöt eivät soita kitaraa, ehkä jossain vuohet
syövät mustikkaa asumusten turvekatoilla
mummot juovat laihaa lehtiteetä alakerrassa
Olen marjanpoimija, tuntuu nololta
kerätä luunsa, pelätä ranteen murtuneen
kasata ämpäriään keskellä tietä
katseiden ristitulessa mustikan tähden
Ah ollapa mies ja karhunkaataja
sais ajaa katumaasturilla pitkin metsäteitä
juoda karhun kallosta pontikkaa
polkimilla raataja vain poimii mustikkaa
sanapasanen 
24 elokuun, 2022 at 14:19
Suloinen runo, mutta jatka sinä vain marjankerääjänä ja pidä luusi kunnossa.
TykkääLiked by 1 henkilö
24 elokuun, 2022 at 14:46
Toteutukoon toiveesi!👍
TykkääLiked by 1 henkilö
1 joulukuun, 2022 at 12:22
Uraliltako lienee vai sen takaa?
TykkääTykkää
1 joulukuun, 2022 at 12:42
Jos vaikka molemmin puolin Uralia ja vielä väliltäkin 🙂
TykkääTykkää