Silmät ja juuret

 

 



Puut nuo toivossa väkevät paremmin näkevät

kuin joosefit ja mariat, silmujen suurenevin silmin

näkevät pihlajanmarjakoin silmin

linnunpönttöä katsastavan tiaisen

rungon rosoista evästä etsivän puukiipijän silmin

näkevät varjoissa lymyävän kuuhiipijän silmin



Vanha puu eliömaailman sankarein

ja konnin (ihmisen projektio lajistaan) on

latvallaan haistellut kaikki maailman tuulet

juurillaan pistänyt konnat käsirautoihin

(kerran gangsteritsaarinkin luut, syö sen pahat hiukkaset)



Nopeasti päättyy puun sata, kaksisataavuotta

sirisevän terän hampaisiin, loppunäytös

paperisilppuna viemärissä, tuhkana uunissa

pahoina hiukkasina taivaalla

seinänä pidättelemässä tuulta ja taulua

jossa lapset kiipeilevät puiden oksilla



Kanto juurineen jatkaa hetken kuin ei mitään

miehen parta kasvaa vielä hetken

ristinpuulla kuolleenakin





Viite: viikon 12 krapu on kuva: https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/03/17/punaiset-hiukseni/#comments

Kirjoitushaaste on otsikon kanssa tasan sadan mittainen ja sitä ylläpitää susupetal

 

 

 


11 responses to “Silmät ja juuret

Jätä kommentti