Kun katsoo avaruusteleskoopilla linnunrataa
tai paljain silmin vastasyntyneen vasan
ihmislapsen jumalanpojan silmiin
voi syvällä nähdä saman
omien silmiensä heijastuksesta kunnes
ydin luhistuu ja valo sammuu aineen tiiviyteen
Tähtien tuntijat toivat kultaa
ei siitä tullut lusikkaa suuhun
piti tyytyä puuhun, nauloille helpompaan
iskeä kiinni elävää lihaa ajasta aikaan
lopullisuuden päättymättömällä jatkuvuudella
jatkuvuuden päättymättömällä lopullisuudella?
Arvoituksen tavoin tähtikuvioiden sumuissa
syntymässä avautuvissa silmissä
heijastus olennosta, jonka olemus
sanoja tavoittamattomalla tavalla
aineen ja hengen tuolta puolen
tosiolevaisen inkarnaatio: Ecce Homo!
13 tammikuun, 2025 at 22:24
Kun suuret ja mahtavat ryssivät maanpiirin asiat, kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti, ja joskus jumalten valtakunnankin, ihmisyyden suuri tarina on toistuvasti etsinyt pelastajaksi epätodennäköistä sankaria – häntä, joka tulee vaatimattomista oloista, mutta kulkee sankarin tien ja lopussa sanotaan ”se on täytetty”.
TykkääLiked by 1 henkilö
13 tammikuun, 2025 at 23:42
Hyvä kiteytys!
TykkääTykkää