Kolmesataayksitoista yötä maan pimellä puolella

Valtio katoaa, palkka menettää arvonsa
uusia valtioita syntyy,  rajoja piirretään
väentungosta ja telaketjujen kolinaa aukioilla

vertakin, kaikki kuin kärpäsen surinaa mikrofonissani
mitä siitä, maa pysyy, katseeni kiintopiste, äsken tumma
nyt valkoinen, talven jälkeen alkaa taas kukoistus

	Valtio säästää, sillä ei ole varaa noutaa asemalta
	valtiota ei säästetä, kaikki vetävät välistä
	minkä kehtaavat, on menossa

	välitila, väliaika eikä ole varmuutta mistään mitä edessä
	ei  muusta kuin maasta, silmieni
	kauniista kiintopisteestä




(Viite: Mihail Zygar: Maan pimeällä puolella)