Siivet leikkaavat ilmaa kuin kirurgin veitsi
nappavat tuulesta voimaa, siirtävät sen
akselin kautta pyörittämään kiviä
joiden välissä jyvät muuttuvat jauhoiksi
valuvat putkea pitkin säkkiin
Mies nostaa täyden säkin, kiinnittää tilalle tyhjän
Nainen leipoo jauhoista leipiä, antaa palasen lapselle
joka lähtee sen kanssa ulos
Siipien katseen vangitseva liike houkuttaa leivän mutustelijaa
myllyä kohti kulkevaa
pienet hampaat jauhavat tuoretta leipomusta
silmät katsovat ylös, näkevät siiven tulevan kohti
nainen kirkaisee portailla, lapsen tukka pölähtää
siipi ei yllä päähän asti, sitten kun myöhemmin ylettäisi
osaa jo varoa
Vuosia myöhemmin hän hätkähtää tunturilla tuulenpuuskaa
näkee siiven lähestyvän, linnun parkaisu
kuin äidin pelästynyt huuto
Viite: viikon 37 kirjoitushaaste krapu on kuva: https://susupetalsanat.wordpress.com/wp-content/uploads/2026/09/vko-37.jpg?w=395&h=527
Haaste on tasan sadan sanan pituinen ja sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/09/06/vrin/#comments
sanapasanen 
6 syyskuun, 2026 at 14:13
Osuvasti kuvasit leivän synnyn tuulimyllystä alkaen. Lopussa oli vähän jännitystä myllyn siipien takia, kaikki päättyi kuitenkin hyvin.
TykkääLiked by 1 henkilö
6 syyskuun, 2026 at 15:34
Täytyy myöntää, että nyt piti googlettaa tuo eideettinen muisti. Enpä tiennyt aikaisemmin.
Kauniisti kuvattu leivän syntyminen, enkä lainkaan ihmettele, että äidin kirkaisu jätti muistijäljen.
TykkääLiked by 1 henkilö
6 syyskuun, 2026 at 15:52
Laiskan ajattelun seurausta, että en keksinyt muuta otsikkoa😆
TykkääLiked by 1 henkilö
6 syyskuun, 2026 at 16:27
Pidin kovasti lopun tunturiosuudesta, joka toi tekstiin uuden tason.
TykkääTykkää