kiukunpuuskat puhkuvat läpi metsikön
paukuttavat oksia kuin ovia
yrittävät ajaa puut tiehensä
metsä myötäilee
tuulettuu kekkosenaikaisesti
suo nauraa röyhkeästi päin
tuulen tuimaa naamaa
Kirjoittajan arkistot: runopasanen
Arpi
milläs todistat että tässä oli
sellainen talo kuin muistat lattia
josta näki järven pohjaan
cumuluspilvinen katto taivaana
ja seinien pilareita yhdisti
tuulen lepattava tapetti
muistele muistele että voisit
rauhassa unohtaa
muistomerkittömän haudan
hyvin arpeutuneen
maan ihossa kun etäisyyksien
miekka leikkaa aikaa
Via Crucis
ei ole polkua jos kukaan ei kulje
ei risteystä ilman valintaa
ei valintoja ilman vaihtoehtoisen historian spekulaatioita
pistävät vatsan sekaisin muistelmat aristavat
vereslihaa kirveltää ivanaurut roimivat selkää
kaikki ne lapset kaikki se vastuu
kaikesta siitä väsymys ja pimeät kuilut
yhteinen ja yksityinen pahoinvointi
ruosteiset naulanpäät lattiassa vasten jalkapohjia
kodinkynttilät hitsipillin liekki silmille
missä risteyksessä valitsit tämän kuka valitsi
yrittää nukkua ohi ahdistuksen
karhuna talven yli toivoa että kellään
ei ole sinulle asiaa ei ole ketään
joka odottaa sinulta mitään
sinun polkusi oliko se polku
ennen sinua sinun valintasi oliko se
valinta hedelmäpuun ja ristinpuun välillä
syyn vierityksen via crucis
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/04/362-haaste.html
Enempi ja vähempi
aineen häviämättömyyden vuoksi
maanrikkaudet ovat tallella jossakin
poislukien avaruuteen ammutut
pulaa on vain isosta rahasta ja pikkuvipistä
sitä on enempi kuin koskaan
kaikki sitä luulevat kaikkea luulevat
mutta erehtyvät ja erehtyvät raskaasti
velipuolesta takaisin maksettaessa
julkinen hukkuu paksuihin seiniin
yksityinen onnenonkiin jotka mustekala
älyttää pyramiidin kätköihin meren saarille
ennen syntyi lapsi leipä suussa
nyt suu heti huutaa muuta
lusikka on liian pieni kultainen talja!
suita on enempi kuin koskaan
autoja on enempi kuin koskaan
teitä ajaa enempi kuin koskaan
ääntä enempi kuin kuulemista koskaan
egoja enempi ja vähempi sinua ja minua
*
En vielä en enää
vesi virtaava vesi minut ympäröi panssariverkon sisällä
vie hiukkasen kerrallaan minua ajatuksiani
alavirtaan aikoihin joita ei enää
jotka ovat tulossa aikoihin
jolloin en minä vielä enkä enää
silmäluomien läpi valo luo hahmon
värien kantajasta läpi verkon vuodenaikojen
alun ja lopun yhteiseen pisteeseen
Sirpaleita (24)
täydellinen valhe kuin auringonpimennys sädekehä ympärillä
*
sulassa joutsenilla neljät kosiomenot
yhdeksäs ylimääräinen saa huutia
kolme harmaata keltanokkaa
supattavat tiiviinä ryhmänä
mitä tuo äijä kiertelee yrittääkö se jotain
pitäiskö tehdä ilmoitus
*
illuusio talvesta sentillä sadetta
valkoista kuin lumi märkää kuin vesi
viipyy muutaman kameran otoksen
katoaa hetkien historiaan askelten jäljet
menettävät ääriviivojaan
Mustaa
ennenkuin on mustaa valkoisella
kuka uskoo jos sittenkään nopeasti
musta muuttuu valkoiseksi ja valkoinen mustaksi
siniset silmät kääntyvät ympäri veri pakenee poskilta
ja päivä kadehtii yötä
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/03/361-musta.html
Sellohoitaja
sello jalkojen välissä jousi oikeassa kädessä
soutaa kuin vene kylmän
veden terävässä aallokossa vasemman sormet
taipuvat ja hypähtelevät ebenpuisella otelaudalla
soitto rysäyttää välillä läpi mustan
vaahtotukkaisen aallon kesyttää röykytyksen
löytää soljunnan keuhkot kuusesta ja vaahterasta
pärskivät suolaveden ulos raoistaan
soitto täyttää tytön ei kuule nyt
ääniä jotka muuten hiljaisuudessa alkavat
etäisesti jyristä kerran metsänrajassa
räjäyttivät äkkiä kaikki aistit tukkoon
soitto kutoo yhteen yötä ja päivää
kylmää ja kuumaa näyttää polkua
jyrkänteen louhikossa hän vuorikauriina hyppää
nevan kulkukelpoiset juonteet kettuna löytää
lattia jalkojen alla pysyy seinät
lupaavat kannatella kattoa
tuoli alla ei petä stakkeli kestää
ja soittajanaisessa on jotain äidistä
Herääminen
näit unta jossa ihmisen mieltä käytettiin
kiihkon kasvualustana
unta paratiisin porttien miekkamiehistä
ja poloniumia sylkevistä käärmeistä
sukelsit aikaikkunasta
kestohangelle aamuauringon häikäisyssä
puuroskan kirjomalle lumelle
auringon poranteränä kohti maaperää
näit sinitiaisen sen puun oksalla
johon kiinnitit pesäpöntön ja melkein
voit kuulla koivunsilmujen
tuhisevan koiranuntaan
niin ovat yö ja uni & valo ja havahdus
ihmismieli ja aika & ikkuna ja verhot
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/03/360-haaste.html
Mitäs pojat täällä palloilee
jalkapalloa maapallolla
maapallo potkupallona
*
ostarissa ruokakoripalloa
*
pesäpalloa lyödään pesäpuulla
juostaan pesältä pesälle kotoutumattomat
*
ote lipsuu jääpallosta
pallo ei jää sitten millään
*
viimeinen ottelu on nurmipalloa
Sydänkäpy
annoit hunnun pudota kaikki kylmät
värit nyt selkäsi takana
lämpimät sylin puolella
hiuslaitteesi vuotaa sinistä selkäpiihin
kylmiä värinöitä peilissä heijastus
aukeavasta katseesta kohoavasta leuasta
kun sydämesi avautuu kuin käpy suomuineen
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/03/359-haaste.html
Siipiveikko
ikkunani ulkopinnalla tervapääskyn
muotoinen koivunsiemen marraskuussa
oli matkalla kaakkoon joulun jälkeen
suunta oli länteen nyt pohjoiseen
se on ilonen siipiveikko
pärjää säässää kuin säässä
Aistimusvuosi
kevään keikkuvat lupaukset tulen en tule tulen
ylivalotusta kulottuneessa kamarassa
kunnes sateen mukana tuoksu ja viherrys
kaikkiaistinen iloittelu hiipuu
keskikesän hautuvaan kuoppaan
limanvihreään pölynkuivaan pysähdykseen
muodottomaksi lakoutuvaan rehevyyteen
aistitukkoisena möhkäleenä kompostoituu
syksyn kuulaudeksi tummuudeksi
märkämielien nuhanenien varisevien lehtien
vaelluksena muistojen bulevardilla
havahdut tuiskuun ja sinun on äkkiä
päätettävä oletko karhu vai susi
Tasan
*
onnen lahjat käyvät tasan
origostaan alkaen
vain etumerkki vaihtelee
*
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/03/358-haaste.html
Kaukainen metsä
*
puut haistelevat tuulta pettyvät
sen kantamiin hiukkasiin lemuun
öisin latvukset suuntaavat aistinsa avaruuteen
sen valoja ja sumuja kohti
etsien merkkejä kosmisesta metsästä
yli pimeän aineen vuoren jolla
yönsusi ulvoo päivännouto
ei kasva
hekumoiden sumumetsien siitepölystä
Möhkäleen tahto
*
puhtaaksi viljelty linja
on yritys keihästää möhkäle
sen todellisuus suoraan
toinen ortodoksi tekee linjansa kulmassa edelliseen
suorat leikkaavat toisensa jossakin möhkäleen sisuksissa
leikkaavat sisuksia tuskallisesti
möhkäle ei halua olla jokin kiistakapula se haluaa
että kärjet pysähtyvät pintaan se haluaa
olla toimija itsenään sisällä palava pensas
linjamies jättäköön itsensä ulos kenkineen
Kaikki heidän vihreytensä
itärannan iso puu kaksihaarainen kaksinaamainen
toinen latvus tuuhea kuin tukka ja viikset
toinen kuin kalju jossa vasta silmuja
petolinnut lensivät latvusten välistä suosionosoituksin
kyyhkyset jäivät kuin kihokin loukkuun
hohotuksen myötä kuin kärpäset loukkuun
kaljun haaran silmut avautuivat:
täynnä vihreitä matoja
joista kasvoi vauhdilla vihreitä miehiä
kyyhkysenlihalla ruokittuja
Oppia ojasta
hyvä on oppia kaatumaan hallitusti ojaan
niin että oppipää tyhjenee
*
opit ohjaustangossa
kaatavat pyörän ojaan
*
parempi oppi ojassa
kuin kymmenen päässä
*
vaikea on oppia ojan kaatoa kun
se on ensin nostettava pystyyn
*
jos opit täyttävät ojan ilman kaatoa
se alkaa haista
*
kukaan ei ole niin oppinut
etteikö ojasta lisää löytäisi
*
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/02/357-haaste.html
Katve 2
kihisevät sanat ajatusverhon takana
kieli tekee ituja perunakellaristaan
levittää päästöjä venttiilistä ajatusten
steriiliin ilmaan muistuttaa
halustaan tulla kylvetyksi oikeaan aikaan vakoon
metka katve sanasammakolla raparperin lehden alla
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/02/356-haaste.html
Katve
taiteilija sanoo kaipaan tunnustusta
julkisuuden valokeilaa
sitä saa ja mankuu:
tahdon varjoon suojaan
voi ruoja mikä nirppanokkaluoja
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/02/356-haaste.html
sanapasanen 