Grid of posts 2×3

      Hänestä kasvoi kunnon ihminen, eikä se ollut kenenkään syy. Sodan lait vain suosivat pieneen tilaan mahtuvaa. Rintamalta palasi ilmapalloja, jotka nousivat yksinäiseen korkeuteen ja laajenivat vaarallisesti ilmakehän harventuessa. Mitä ne lapsen kasvamisesta saattoivat ymmärtää, tilasta joka siihen tarvitaan. Kasarmilta korsuun, korsusta juoksuhautaan, joukkosidontapaikalle. Hautaan jossa ei juosta. Kun saavuin vihdoin paikalle, kaikki… Read more

      Pötypuhetta, että Jumala asettui lepäämään seitsemäntenä päivänä, jos tarkoitetaan, että systeemi tuli valmiiksi, sen kun huolehtii päivitykset   No ehkä Hän veti henkeä sunnuntaina, se suotakoon Mutta jatkoi taas maanantaina   ”Minä olen se mikä minä olen”   Pötyä että jokin kirkolliskokous osasi oikean opin  Dogmeja taottiin ketjuiksi kuin kahleita: selibaatti papeille… Read more

    Lyhyen ja pitkän viisarin suhde aamuhämärässä kakkosen ja kolmosen oikealla tai vasemmalla puolella, onko se nyt niin olennaista Ensisilmäyksellä virontuliaisiaan kärräävä mies kumarassa näyttää aamuyössä karhulta, hätäkeskuksessa soi   Odotan bussia viiden minuutin sijaan kuusikymmentäviisi, katselen valokiilojen leikkiä keuhkojeni ja pakokaasujen höyryissä   Menolippu bussilla Egyptiin tuntuu kiehtovalta, en tunne sieltä ketään, kuka… Read more

      Aamiaispöydässä lehden lukeminen sujuu jo ilman keinovaloja Niitä tarvitaan taas, kun puiden lehdet talon ympärillä ovat täysiä ja sadepilvet   Tintit lentelevät puusta toiseen kuin aadeehoodeet ja ex-poliitikko, eläkeläinen, on vihdoin päättänyt pelastaa maapallon Mikäli uutisrunoon on uskomista       Read more

    Tie nousee, lumi sen mukana, oksien linjat katoavat lumeen, varvut peittyvät Lumi on noussut ikkunalautojen tasalle, roikkuu katon reunojen yli, pitää räystäistä kiinni Se peittää puuttomaksi nyljetyn aukion, tasapainoilee linjalangoilla, tolppien nokissa kuin kerroskakkuja pelkkää kermavaahtoa   Lumi peittää lumen, katoaa toiseen lumeen, unohtaa itsensä ja lumen, joka sen peittää   Kadotan katselijuuden… Read more

      Minulla ei nyt muuta kuin soiva hiljaisuus, ajatus pysähtyneenä: mitä se on joka on, jossa olen Häivähdys olemisesta vedenjakajalla, jääkannen päällä, vesi syö hitaasti kanttaan auki Pysähtyneenä kuuntelemaan sointia, suljetuin silmin, jotka näkevät saman, minkä koko keho aistii siinä hetkessä, täydellä painollaan, yhtenä pisteenä       Read more