Grid of posts 2×3

  • Maanpakolaisuusaavikolta

        Maatessani rähmälläni kuten asiaan kuuluu Valtiaan edessä, yritän salaa vilkuilla mikä hän oikein on miehiään Vahtiiko hän tarkasti tähän rituaaliin antautumistani, pelon ilmaisua myöten vai katseleeko kynsiään ja haukottelee ruuansulatuksensa turruttamana   Mielessäni hypistelen veden hiomia kiviä autiolla rannalla, menetetyssä kotikylässäni Tunnen sormenpäissäni vielä niiden totuuden joka ei revi ihoa verille   Kuvittelen… Read more

  • Nelijalkainen

        Virkistyin vedessä Lämmittelin itseni kuivaksi tulen loimotuksessa Niiden keskinäinen vihamielisyys jätti jälkeensä savuavia, höyryäviä hiiliä Piirsin niillä ihooni hätäviestin   Saapui nelijalkainen Sanoi pohtivansa halusiko näyttää ihmisen ystävältä kuten koira vai ihmisen ystävän viholliselta kuten susi Ei kuitenkaan enää ihmiseltä   Kysyin mikä sitten olet Vastasi että siinäpä se   Jäin miettimään sainko… Read more

  • Vastaantulijalle

        Esineet eivät tervehdi toisiaan kappaleiden vetovoima on olematonta katuliikenteessä Joskus haluaisin nähdä pilkahduksen silmissäsi Todisteen että kuulut ihmisiin Eläinkin kävisi, en aseta järjestykseen   Joskus epäilen onko takaraivossasi huoltoluukku Joskus silmäni näyttävät peilissä samalta   Silloin tunnustelen niskaani         Read more

  • Päivät kääriytyvät taas

          Näin sen mikä oli tarpeellista hämärän ja pimeän märässä ajassa   Vailla yönläpäisevää aistia   Nyt korkeus palaa, sen kova ja sävytön valo ilman varjoja   Päivät kääriytyvät taas rullalle kuin tupakan lehdet sikariksi         Read more

  • Tuntoja vuodenaikojen ja vuosien kulussa

        Maaperä, levätköön lumen suojassa ja kesäiset askeleet, ovat näännyttäneet toisiaan kuin rakastavaiset  kesäöissä   Kerran hetki erota, sinusta ei ole kuljettavaksi minusta ei kulkemaan, kuluttamaan kamaraasi hevosen varsan vertaa   jokitörmän heinässä, tuulessa heilimöivää, haistamaan nurmen vahvaa tuoksua, näkemään pilvien muuttuvaa asetelmaa kuin mantereiden nopeutettu liukuminen taivaanvahvuudessa   Paljaat lepät kurkottavat jään yli… Read more

  • Mitä perhonen lauloi? (2)

        Perhosia olikin kaksi (isojen korvien taakse peittyy niin helposti) Toisen siivissä nokea: vau mikä mesta, pistetää ranttaliksi tuhannen tuusannuuskaksi tämä porvarisakkojen posliini-idylli Toisen siivissä surua: älä hullua usko, älä kääntyile, pakita ulos tulojälkiäsi, tämä paikka ei ole sinua varten olet viidakon kuningas, savannin samooja   Norsu seisoo paikallaan, korvia kuumottaa niitä leyhyttelee, jo… Read more