Grid of posts 2×3

  • Muuttuvat laulut

          Runonlaulajat ovat sulkeneet suunsa meissä uskomme älyyn, ylistämme Sokeaa Sattumaa meitä ennen Otimme sitä käsipuolesta, talutamme kuin sokea sokeaa?: korva selkään, kolmas käsi sitä rapsuttamaan, koneita päähän, pää koneeseen, pois pensaasta Tiedonpuuhun   Haluamme sen Jumalaksi kävelemään vetten päällä, laulamaan myrskyssä, kun pursi pieni       Read more

  • Kyborgi valitsee halunsa

          Pidän jään reunasta kiinni niin kauan kuin jaksan (kuuma jää polttaa näppejä); Vielä kynä pysyy kädessä ja luulen omakseni sitä mikä päässäni liikkuu (rekisteristä ei löydy merkintää pään vaihtamisesta) kunnes kyborgit alkavat arpoa kirjaimia sanoiksi ja kaltaiseni korvataan niillä, jotka voivat valita mitä haluavat, kun eivät voi tietää mitä haluavat     Read more

  • Merkitys, merkit

          Uskoit vaikuttavasi, sait aikaan monenlaista, harvoin sitä mitä tarkoitit Kirjoitit näppäimistöllä, josta merkit puuttuivat Melkein jo opit paikat, kun ne muuttuivat Kirjoitus jatkui, merkitys hukassa, et voinut lopettaa   Korttitaloja nousee kuten ennenkin, kierrän ne kaukaa, hengitän varovasti: jokaisella on oikeus kokea omansa romahdus   Kysyn itseltäni onko aika lopettaa , sillä Read more

  • Avoin ja suljettu

          Emme koskaan palanneet tapahtumiin, emme siihen mitä ei tapahtunut; ajattelit sen olevan yhtä turhaa kuin muisteluihin perustuva luokkakokous, korostamassa sitä mitä ei nyt ole   Kuin peläten että puhuminen yrittäisi väittää jotakin kuljetusta reitistä tai määritellä suunnan jatkumisen,   polulla joka mutkan takana ei ole vielä päättänyt mihin päin       Read more

  • Profiili

          Juurien rihmasto ravinteiden ja myrkkyjen maailmassa, puun elämä on puun ja kuoren välissä Lehdet, neulaset haukkaavat hiiltä, puhaltavat happea   Rungossa oksantynkää lumikuormien jäljiltä, entinen silokylki potee tikankolotusta, runko muhkuroilla Pahkataiteilija on katsonut jo sillä silmällä   Latvan johtosilmu, asemansa menettänyt taivaantavoittelijoiden joukossa Enemmän lahoaa, taata tasapää kasvaa alaspäin   Profiili iltavalossa Read more

  • Hipaisuja

          Mieleni ei halua kirveeksi, jos joskus jotakin oksatonta liekin halkaissut, ei veitseksi, jos jotakin höttöä leikannut, ei nuijaksi onttoja puita kolistelemaan   Mieluummin puhallus silmillesi, niin että raottuvat, hipaisu poskellesi, että pääsi kääntyisi, hiukan kutitus jalkapohjiisi, että liikahtaisivat lähteäkseen   Mennäänkö, minne halusitkaan?       Read more