Tämän viikon runotorstain haasteena 250.haasteen kunniaksi oli kaivaa jokin entinen runo esille. Ekakertahan se parhaiten jää mieleen, joten sen mukaan (muotoa myöten) valitsin. Silloin oli 143 menossa ja aika usein olen osallistunutkin sen jälkeen. Kaikille osanottajille toivotan mukavaa kesää; itse yritän nikkaroida parhaani mukaan, jotta kahdelle lapsenlapselle ja heidän äidilleen järjestyisi oma koti kesän loppuun mennessä. Jospa sitä jonkun runonkin saisi välillä värkättyä.
Ajan virtaa
on kuulevinaan
moni suutarikin suuri viisas
korva kosken kupeessa
Kuulo mennyt aikoja sitten
sanapasanen 
9 kesäkuun, 2012 at 12:43
Pidän aina kaikesta, missä jokin virtaa 😉 – ja loppukin on naseva.
TykkääTykkää
14 kesäkuun, 2012 at 14:00
Kirvesmies ja runoilija, kaikkea sitä ihminen ehtii. Ja talo lapsenlapsillekin vielä. Voihan se olla, että kuulee silmillään, vaikkei korva enää näe.
TykkääTykkää