Yritän kirjoittaa runoa
koulualokas haluaa kynäni ja vihkoni
piirtää pitkään ja hartaasti koiria ja hevosia
hienostelijakoiralla on timantteja kaulapannassa
Jos tekisin polunpätkiä sinne tänne
houkuttelisin niille kulkijoita
yksi päätyisi rotkon reunalle
joku syyttäisi murhayrityksestä
toinen ylistäisi avautuvia maisemia
Suonlaidasta tulisi myös kommentteja
Luulisin
Tässä vaiheessa alokas haluaa osallistua runotorstaihin
kirjoittaa: Hevonen haassa makaa / koira jyrsii portin hakaa
Seuraavassa piirroksessa heppa nimeltä Haider hyppää esteen yli
alla lukee: kuva edellisestä runosta
sen tekemiseen minulla on huomiseen asti aikaa
Talo jäi tänään vähän kesken
pari estettä ylitettävä
Liitovarjotyttö jatkaa polkuani kevyesti rotkon yli
toivon palautetta postikortilla sitten joskus
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3245534/251-haaste/
sanapasanen 
14 kesäkuun, 2012 at 23:56
Kiinnostavan käänteen sai tehtävänanto sinunkin käsittelyssäsi. Tykkään tällaisista teksteistä paljon. Itse ajattelin, että haasteteksti oli jotenkin hirveän tekotaiteellinen, mutta mahtavasti se elää ihmisten runoissa, jokaisella tavallaan.
TykkääTykkää
15 kesäkuun, 2012 at 11:23
Ihana! Jotenkin tuttu asetelma runossasi…
TykkääTykkää
15 kesäkuun, 2012 at 21:44
Tämä on minusta hellyttävän aito ja yksinkertainen. Lopussa lukija eksyy sopivasti liitovarjotytön mukaan.
TykkääTykkää
16 kesäkuun, 2012 at 01:32
Pieni säväys huumoria runossasi tekee terää..Hellyttävän kepeä. Tuli tunne, että istun luokassa piirtämässä ja sä oot ope:))
se on hyvä runo, kun lukija pääsee sisälle:)
TykkääTykkää
18 kesäkuun, 2012 at 13:17
Tuosta ”talo jäi vähän kesken” tulee jotenkin mieleen, kuin se symboloisi vielä taloakin suurempaa asiaa ihmisen kannalta: ”elämä jäi vähän kesken, pari estettä ylitettävänä” Liitovarjotyttö tuo onneksi vapautuksen, joten elämän keskeneräisyyttä ei tunnu tarvitsevan jäädä suremaan.
TykkääTykkää