isoäitin pihasta
puutarhalapiolla kaivettu
nyt rehevänä talon nurkalla
kasvattelee kannattelee
juhannusviikon
päihdyttäviä lumipalloja
kenellä hajuaisti tallella
hänellä jalat irti maasta
juhlan jälkeen
niiden hiutaleet
yksi kerrallaan
varisevat maahan
nahistuvat aloittavat
uuden kierroksen
lapionpistolla
verso eroaa emosta
matkaa uuden polven mukana
valmiina täyttämään tuoksuvan osansa
viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/06/20/kesahaaste-ja-kesaloma/
sanapasanen 
24 elokuun, 2013 at 09:17
Päihdyttävät lumipallot. Hienosti sanottu.
TykkääTykkää
1 syyskuun, 2013 at 16:07
Näkö- ja hajuaistien yhdistelmäilmaisu!
TykkääTykkää
2 syyskuun, 2013 at 14:07
Ja lumipalloa tekee myös mieli koskettaa. Ja kai sekin on jonkunlaista tuntoa/ jos joku päihtyy.
TykkääTykkää
30 elokuun, 2013 at 20:40
Ylistys juhannusruusulle
TykkääTykkää
1 syyskuun, 2013 at 16:06
Sen se ruusu kyllä ansaitsee!
TykkääTykkää
3 syyskuun, 2013 at 07:51
tunnen aivan tuoksua ruusun
TykkääTykkää
3 syyskuun, 2013 at 10:52
Hetken kukoistaa, lakastuu, syntyy uudelleen!
TykkääTykkää