Tämä artikkeli on lähetetty sunnuntaina 27. lokakuuta 2013 kello 11:38 and posted in runot. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed.
Kiitos, monitulkintaisuuden suuntaan kirjoittamiseni on alkuajoista varmaan kulkenut, vaikka välillä tulee tarve ilmaista tuntoja myös yksioikoisesti 🙂
27 lokakuun, 2013 at 17:16
En analysoi tätä sen enempää, tykkään tästä. Pidän eniten sellaisista runoista, jotka jättävät lukijalle tulkinnanvapautta. Upea.
TykkääTykkää
28 lokakuun, 2013 at 11:59
Kiitos, monitulkintaisuuden suuntaan kirjoittamiseni on alkuajoista varmaan kulkenut, vaikka välillä tulee tarve ilmaista tuntoja myös yksioikoisesti 🙂
TykkääTykkää