Kolme kipaletta marraskuuta

näin päivälläkin pöytälampun

           valokehä erottuu

ikkunan takana juhannusruusun oksat

           roikuttavat vesipisaroita

                     pää alaspäin

syöksytorvessa tippojen rytmi

tärkeää on nyt vain solujen hengitys

                     *

kylmää sadetta bussi myöhässä

myös pimeää iltapäivä puolessa

kaikki rapaiset kärritiet täristään läpi

pusikkoisten jättömaiden

metsäisellä pätkällä valojen taistelutorni

metsäkone latoo runkoja lanssiin

kännykässä joku mainitsee Naantalin

bussin kellokin vielä       vai jo      kesäajassa

                     *

muutama lippu ja paketti päivän mittaan

äijien saapaskurat luututtava päätteeksi

taustalla hiljaa vanhaa tanssimusiikkia

oi villi ruusu Pogostan oi kukka Pohjois-Karjalan

           sua aina rakastan

miten hän jaksaa kai juuri siksi

tämä on sataprosenttista

tästä ei voi uuttaa mitään pois!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: