olit valmiiksi säröillä ja lohkeilit
kun sinua potkittiin
pitkin kurjia kujia
kunniattomuudenarvoiset herrasmiehet
kävelivät käsillään
rouvasväen silmät kuin linnun
vilkkuluomineen
ympärillesi kaivettiin
ylöspääsemätön kuoppa
miehet tulivat öisin köysitikkaineen
ettet voisi nousta
paikasta johon kuja päättyy
jonka pääskyt jättävät suosiolla harakoille
särösi syvenivät selkärankaan saakka
sanapasanen 
21 tammikuun, 2014 at 15:50
Pidän tätä, upea sen enempää analysoimatta – etenkin tuo ympärillesi kaivettiin…. ja siitä eteenpäin.
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2014 at 16:39
Kommentointityylisi (yleensäkin) on upea, kiitos!
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2014 at 05:30
Ja sitten oli vielä tämä, tätä runoa lähdin etsimään kommentoidakseni koska silloin kun sen ensi kerran näin en ehtinyt / saanut kommentointia toimimaan.
Majesteetillisen hieno ja visuaalisia kuvia luova. Montypythonimaisia tosin.
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2014 at 10:43
Epäinhimillisille arvoille perustuva ryhmä tuhoaa ulkopuolelle ajetun oman koheesionsa ylläpitämiseksi, ihmisarvon mitätöinti on avannut portit myös kansanryhmien vainoille, keinoilla jotka voivat olla tosiaan montypythonimaisen kreisejä.
TykkääTykkää