vedenharmaalla jäällä
tummanharmaa äijä tuijottaa
mustaa aukkoa siiman päässä
aikaa siiman päässä siimaa
t a p a h t u m a h o r i s o n t i s s a
vedenharmaalla jäällä
tummanharmaa äijä tuijottaa
mustaa aukkoa siiman päässä
aikaa siiman päässä siimaa
t a p a h t u m a h o r i s o n t i s s a
olen naista äksän verran
miestä yyn
olennaista: olen ihminen
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/316-haaste.html
organisaation kaikkivoipaisuus enemmän kuin
urheilijoiden ystävyys
esittäytyy mahtipontisen jälki-imelissä päättäjäisissä
Maidanin aukiolla vielä palaneen haju
omaisten suru murhatuistaan leijailee
pienhiukkasina hengityksen tyrskeessä
kahden yön takaiset lumet juoksevat
hautakiviä pitkin nimien yli nimllä ei väliä
jaettu suru on ystävyyttä varmempaa
me tanssimme tanssia nimeltä toisemme
kasvot kiiltäen viskotellen yli lattian
musiikki vääntää salin ääriviivat
sinä mieleni
kuten laiva katoaa merelle elämä on ollut
puuvillapeltojen aavaa rytmit kuulen:
piiskurin iskuun noussut käsi kun
edellinen läjähdys korviini kaikuu
niin maailmanaika on kääntänyt puukkoa
suutelen sormet ihoni liukuneet
mieleni arpia kukkivalla pellolla
taivaanrannalla tuuli heiluttaa ruoskaa ruoskijaa
maailman reunan yli kadonnutta
puuvillapeltojen rytmit ovat kiertyneet esiin
sen reunan alta me nytkymme
toisistamme yli lautaisen lattian
tanssimme toisiamme
kirjaimet joista rakentuu
rauhan sanat
joista rakentuu sopimus
ovat rakkaita
rakas on kynä jolla asiakirja
allekirjoitetaan kiiltelee hetken
petoksen rajaviivalla vakiintuu
imupaperiin kuivuessaan
jossakin surkeassa leirissä
viriää liikettä
kotiinpaluun toivo kajastaa
kuin kaukainen aamunnousu
kasvosi jäivät minuun kun lähdit
silmiesi vihreät niityt jäivät kukkimaan minuun
sateiden viipyessä kastelen kukkia silmilläni
auringon laskiessa hymyilen niiden terälehdille
valoa ihohuokoset täynnä kuiskauksia
kun lähdin läpi talvipimeän tien sen asfaltinmustien
tuntien matkaan läsnäoloosi pudonneena
suusi mansikkaa suussani
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/314-haaste.html
ostan kaikki aavikkokaupan taimet
ne kestävät hiekkaa kuin rentukka vettä
niiden pieni varjo aavikolla on suloisempi
kuin tuhat päivänvarjoa palatsin terassilla
kaivan kuopan hiekkaan karjun esiin
kaikki vesisuonet ne pulppuavat lähteeksi
keitaan nimeän satunaisen mukaan:
hän joka juo teetä taivaan ilmakuopissa nenästään
päivät pidämme toisillemme varjoa
yöt katselemme rajatonta avaruuden valomerta
ja kaikki ne kasvit keitaan äärellä
kuiskivat meille joka yö uuden sadun
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/314-haaste.html
aamupalaksi hammaspaikkoja paukuttavia
luutuneiden asenteiden pähkinöitä
lounaaksi hammaskiillettä syövyttäviä
vihan hedelmiä välipalaksi
räjäytellään pelon hajupommeja
tukeva päivällinen lopuista synneistä
yömyssynä itsesäälin katkeraa pontikkaa
kädet kyljissä kiinni
teipattuna
suu
ainoa tila keuhkoilla
sisään ulos sisään
palikkana pirunyrkissä
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/313-haaste.html