aamupalaksi hammaspaikkoja paukuttavia
luutuneiden asenteiden pähkinöitä
lounaaksi hammaskiillettä syövyttäviä
vihan hedelmiä välipalaksi
räjäytellään pelon hajupommeja
tukeva päivällinen lopuista synneistä
yömyssynä itsesäälin katkeraa pontikkaa
12 helmikuun, 2014 at 00:42
Kova päivä. Toivottavasti yö tulee hellemmäksi. Kyllä monta kertaa tunnen samaa mielialaa päiväni kuluessa. Voiko sitä paremmin enää sanoin kuvailla! Hienosti havaittu!
TykkääTykkää
12 helmikuun, 2014 at 11:57
Ehkä tämä on ”manalan” vakiomenu; toivottavasti kenenkään ei tarvitse olla sen varassa 🙂
TykkääTykkää
12 helmikuun, 2014 at 15:02
Ehkä aamulla voisi tarkemmin miettiä, millä jalalla ylös nousee – sellainen ajatus heräsi. Aika monesti sitä jotenkin vain kiertyy päivässään negatiiviseen suuntaan. Upeasti olet runon jälleen asetellut. Pidin myös tuosta visuaalisuudesta.
TykkääTykkää
12 helmikuun, 2014 at 15:27
Hämmästyin itsekin kuinka paljon visuaalisuus vaikutti siihen miltä runo ”vaikutti”, oli kokeilunarvoista. Joo, aamun asenne on syytä olla kohillaan.
TykkääTykkää