Runon ja suven päivä

 

 

 

Suven kukat varsissaan

hytisevät pohjatuulessa,

veneet laitureissaan,

sieponpojat pöntön pohjalla

Jossain flexi napsahtaa,

kun koira vainun saa jääkarhusta

Sade alkaa vasta iltapäivällä

Palanut on kyläsepän paja,

vaiennut läkkisepän vasara,

vaan reppu eteisessä odottaa,

on toivon heinäkuu

Mainokset

One response to “Runon ja suven päivä

  • satu kaikkonen

    Säiden oikullisuus ja nykyisen kesän viileä henkäys kirmaisee runostasi lukijan mieleen kuin myös ajatukset autioituvista tuvista ja kylistä, katoavista yhtiesöistä ja historiasta. On lähdettävä liikkeelle, katsomaan, kuulostelemaan. Reppu eteisessä hipaisee sydämestä – palasimme juuri Repoveden kansallispuistosta ja sydän on taas täynnä sellaista kauneutta, jota ei voi ammentaa muualta kuin luonnosta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: