Ulkona pimeää kuin pirunpersiissä
En ole tosin käynyt, kunhan luulen
Tietäminen on akateemista saivartelua,
luuleminen se porskuttaa käsipohjaa
vaikka valtameren yli
Bussissa torkutaan, kenenkään mieleen
ei tule mennä häiritsemään kuskia,
kääntämään rattia päin rekkaa
Minä mitään törmäytyksiä halua,
maailman kadut täynnä pirstaleita,
ajatuskiihdyttämöistä sinkautettuja
Melankolinen tömäkkä kuljettaja
sopii bussin tunnelmaan, ja siniset valot,
heijastuvat kahden puolen tietä pakkaseen
Sen mustassa aukossa terävien päiden
numerosyöpä muuttaa maisemaa
pörssikurssilukemiksi
Ei ole helppo pysyä kirjoitusrivillä
sinisen valon varassa, painoin jo
vahingossa stoppia, eikä minua poistettu
Kemissä piippujen savut repostelevat
auringonnousua enteilevää helmiäistaivasta,
aasialaiset heräilevät kaivelemaan kameroitaan
Ehkä kaikille riittää eksoplaneettoja,
joilla kierrellä pikkuaurinkoja
Ehkä joskus vain suljen silmäni,
alan katsella pimeiden hiukkasten tanssia
silmäluomien ja verkkokalvojen välissä
sanapasanen 
Vastaa