Maailman kämmenviivoja

 

 

 

Heijastit mieleni valkokankaalle

kesänhehkuista aurinkoa,

kylmänkaunista talvikuutamoa,

ylpeilyn ja surkeilun valtamerellistä

vuorovesi-ilmiötä,

heijastit metsäyhtiön tulostaseen

ja luontotyyppien uhanalaisuuden,

kaikesta mistä vain keksin kysyä, sinä näytit

 

Olit spektaattelien kuningatar,

pysyttelit piilossa peilin takana,

enkä tullut tietämään

mahdollisia salaisuuksiasi,

mielikuvituksellisia tietolähteitäsi,

et antanut takeita nykyisen hyvyydestä

tai tulevan paremmuudesta

 

Maailman kämmenviivoista povasit:

kehitys ei ehdi oletukseensa,

tavoite päädy päämääräänsä

Ne ottavat kesken kaiken suuntia,

jotka kulkevat itsensä läpi, läpiä itseensä

muodostavat romahtavia kerrostumia,

tiivistyvät tulevien aikojen paineesta

eikä historia ehdi kirjoihin, joissa

sukupolvensa tähdet laskevat kukkia raunioille

 

Viime yönä vein aivoni vuosihuoltoon

Ne olivat legomuovia, osia tippui maahan,

kohta selviää löysinkö kaikki nippelit

Menin odotellessa kävelylle metsään

Vastaan tuli elämysretkeileviä turisteja,

ne haistelivat kuusenhavuja, näyttivät kiinalaisilta

Kosketin kädellä päälakeani, mietin

huomaavatko mitään

 

 

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: