18.2.2020

Päivät kääriytyvät taas

Kirjoittanut runopasanen

 

 

 

Näin sen mikä oli tarpeellista

hämärän ja pimeän märässä ajassa

 

Vailla yönläpäisevää aistia

 

Nyt korkeus palaa, sen kova

ja sävytön valo ilman varjoja

 

Päivät kääriytyvät taas rullalle

kuin tupakan lehdet sikariksi

 

 

 

 

Tämä artikkeli on lähetetty tiistaina 18. helmikuuta 2020 kello 12:53 and posted in runot. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed.

One response to “Päivät kääriytyvät taas”

  • maailmajapaikat's avatar maailmajapaikat
    19 helmikuun, 2020 at 16:38

    Tässä on jotain profeetallista, ehkä johtuen siitä, että runo alkaa todistajanlausunnolla.

    ”Korkeus palaa” kiehtoo palaa-sanan vaihtoehtoisilla merkityksillä.

    Kova ja sävytön valo kuulostaa tylyltä, kun korkeus-sana on ensin virittänyt odottamaan jumaluutta. Mutta ehkä se tällä kertaa onkin armoton jumala.

    Rullien käärimisen kaksisäkeessä huomio kiinnittyy ehkä sanoista vähäpätöisimpään: ”taas”.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaus

Jätä kommentti maailmajapaikat Peruuta vastaus