Ei johdu siitä
että olisin ollut huipulla, kun
tukka on hakeutunut
tuulensuojaan niskan puolelle
Joskus vuosia sitten
kun päätä ei huimannut
huiputin tuntureita, itseäni
luullen olevani jaksava
Etsin nyt rinteestä
avoimen kohdan, josta näkee
edes yhteen suuntaan kauaksi
Tyynessä panorama laeltakin käy
Voisin taas kasvot aurinkoon päin
keinua suljetuin silmin
katsellen silmäluomien sisäpinnalta
valo-olentojen huoletonta tanssia Värikästä
sanapasanen 
24 maaliskuun, 2020 at 19:56
Valo-olennot ovat mielenkiintoista seurattavaa. Luen koronakuumeessa (tai tänään alilämmössä) Hermann Hessen tuotantoa, Sinclairin keskusteluja urkurin kanssa.
Tunturille tai vuorelle kiipeäminen on aina myös matka sisäänpäin.
Pistorius kertoo Sinclairille, kuinka jokaisessa ihmisessä on sisällä paitsi biologinen historia kalasta ja sitä varhaisemmista olennoista alkaen, myös ihmiskunnan koko tarina.
TykkääLiked by 1 henkilö