Luppoaikaan

 

 

 

Lumen hohde on kaamosajan valo pohjoisessa. Ilman sitä kulkeminen jää otsalampun varaan. Poromiehen suosikkipuu on niin täynnä tummaa luppoa, että pelästyttää etelän ihmisen, kun sellainen äkkiä eteen ilmestyy. Jos talvilaitumilla on metsä täynnä sellaisia, niin poromies voi viettää luppoaikaa, jos ei niin hänen pitää lähteä kelkkomaan heinää. Runsaat luppometsät ovat nykyisin pelkkiä toiveunia, sillä vanhat metsät ovat käyneet vähiin. Onneksi niitä kaikkia ei ole jauhettu persepaperiksi. Kesäturisti ihmettelee miten porot muka pystyvät syömään luppoa, kiipeävätkö ne puihin. Näkisi talvella korkean ja kovan lumen aikaan miten poro sitä rouskuttaa. Tai hamuaa tuulenpudottamaa hangelta. Silloin jäkälän kaivaminen koparakoivillakin on ankaraa työtä.

 



(Viite: viikon 50 krapusanat hohde, luppoaika, pelästyttää

https://susupetalsanat.wordpress.com/2021/12/12/krapu-pakenee/#comments )

 

 

 






11 responses to “Luppoaikaan

Vastaa käyttäjälle susupetal Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: