Nokinen tanssi

 

 

Voitko tanssia puuta, jonka oksat repeilevät räjähdyksessä

juosta kissaa raunion koloon piiloon,  ulvoa jalkaan

haavoittuvaa koiraa        Keskensyntyvän kuolemaa

 

Ei, et voi Joku muu tekee sitä jo sinun sijasta

 

Voitko kirjata norot, jotka valuvat nokeentuvaan lumeen

ihosta tihkuen vaikka paleltaa, pommien sirpaleet

kehon ja mielen haavat     Kesken elämän kuolevat

 

Ei, et voi Joku muu tekee sen sinun puolestasi

 

                                                         Nokinen on lähtenyt

päästämään lumen valoa heijastamasta pelastamaan

vapauden siltä itseltään         sulkemalla suut ja silmät

 

                             luulee jakavansa avaruuden

oikeaan ja vasempaan,  yläosaan ja alaosaan

                                                    Mutta Vapaus:

kokonainen kuin vastuu, joka odottaa Nokista

 

 

 


3 responses to “Nokinen tanssi

  • Sus'

    Nyt on vaikea, täytyy lukea uudestaan. Runotorstai taas pyörii… .

    Liked by 1 henkilö

  • maailmajapaikat

    Ja tuli kylmä niin kylmä
    ja kylmä oli sydän yön
    kiirehdi, pidätä
    henkeäsi kuolon varalta

    Muodoton synkeä voima
    mi hiipii, ryömii
    leviää, lonkeroitaan
    ojentelee kyntisin kourin
    tavoittelee Foinikian prinsessaa
    jonka sonni kerran sieppasi
    ja kantoi saarelle Kreetan

    Nuoruuden lähteellä
    muuanna keväänä
    Foinikian tulilintu
    tuliaisia tuomassa
    muni munansa joista kuoriutui
    kyyhkyjä, vapaita sieluja
    ja kotkia ja pöllöjä
    korppeja ja lohikäärmeitä

    Kesällä lintuprinsessan valtasi kaipuu
    syksyksi jätti vain viilenneet tuhkat
    silloin nosti pimeys päätään
    pirunsarvista

    Ihmisen olkapäillä
    Minotauroksen pää
    mylvii kauhistuksia
    kansoista vapaiden ylle
    Missä voisi nyt lymytä
    aikamme Theseus
    labyrinttiin eksynyt
    vihollisensa veren peittämä
    sokkelon sokaisema
    ilman Ariadnen kaukokatsetta
    kuka punoisi punaisen langan
    kylväisi helminauhan helmet
    päästämisekseen pälkähästä

    Purjeensakin unohti vaihtaa
    niin kuningas
    prinssinsä kuolleeksi kuvitellen
    heittäytyi epäonnisten Ikarosten mereen

    Pimeys enteilee lankeemusta
    epätoivoa idässä
    kieltäymystä lännessä
    soturit hiljaiset henget
    kulmaloosissa kapakan
    sänkiposkiset kiusatut sielut
    vereslihalla
    vaan vereksinä rintamalta
    tuoreet haavat viillettyinä
    ikiaikaisten päälle
    ei äänekkäitä maljoja
    vain vaiteliaita tuijotuksia

    Morituri te salutant o Princessa
    sun hautaisen huolesi
    suopeasti ulottaisitko
    rajaseutus porttien
    viimeisille vartioille

    (2014)

    Liked by 1 henkilö

  • SatuK

    Sanattomana näitä lukee. Puhuttelet syvältä.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: