Katse ei näyttänyt kohdistuvan
mutta horjuvin sanoin hän ilmaisi tunnistavansa
tukan tilalla punaisia näppylöitä ja ajoksia
lääkkeet pitämässä tuskia loitommalla
kuten vanne pitää pinnat erillään
kuten pinnat keskiöstä lähtevät
estävät rattaan romahtamisen
syvällä mielen keskiössä vielä
palamatonta muistia
ja huomasin rukoilevani
että hän saisi jo lähteä
että pyörä liikahtaisi liikkeelle
enkä tiennyt kummanko vuoksi
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3285201/258-haaste/
Pieni karvakasa polulla
metsämyyrä elonpolkunsa päässä
Muurahaiset kärpäset kovakuoriaiset
ja näkymättömät mikrobit
ovat perustaneet hajottamon:
myyräosix oy
Tähtikirkkaana iltana
harjaan hampaani
Otavan ja Kassiopeian alla
Linnunradan sumuvaloissa purskutan
vedet varvikkoon
Painun nukkumaan
Kun lähtövalmistelut
onnistuvat joskus niin ajoissa
että aikaa jää odotella
niin niiksi minuuteiksi voi pysähtyä
kuuntelemaan mitä muulloin ei kuule:
taivaankappaleiden huikeaa
kuorolaulua “jos pistäydyt täällä päin”
Syksy oli jo pitkällä
kun männynneulanen
huomasi etteivät naapurilla koivunlehdellä
asiat olleet oikein kunnossa
iho oli jo keltainen hengitys katkonaista
se päätti kannustaa kertomalla
uusimmista tutkimuksista
myönteisesti elämään suhtautuvat
elävät onnellisina ja pitkään
mitä välii kähähti lehti
ja pudottautui tuulen vietäväksi
siinä se nähtiin ämootee
tuumasi havunneula
niin vihreä ja vireä
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3285198/257-haaste/
Rentunruusut ovat
rappiolla
on hyvä olla
nuokkuvat valmiina
törröttämään talven
kohtaloonsa iloisesti alistuen:
tuleva polvi pääsi karkuun
ette saa niitä enää kiinni!
Suljetuin silmin voin kuulla
ääniä kadonneelta aikakaudelta
yhteisen työn melskeestä
kunnes näen kaatuneet aidat
rakennusten notkahtaneet selät
Äänet vain korvien aavesärkyä
pelloilta metsistä järveltä
karjapihoilta pihatantereilta
työvälineiden ja koneiden ruostuneita hahmoja
haamuina seinustojen korkeassa heinikössä
*
Ihmiset ovat kääntyneet
mediateknisten jumalien puoleen
maisema josta sato on korjattu
ei saa myötätuntoa ei katsetta
ohikiitävästä ajoneuvosta
kun taivaan mataloituva kaari
painaa raskaalla anturalla
sateen pehmittämää peltoa
*
Yksinäisyyttään he uppoutuvat
sosiaalisen median verkkoihin
rakentelevat itsestään ja itselleen
virtuaalimaailmoja asettelevat kuviaan
harkitusti sanojaan harkitsematta
Kuin paratiisilintujen
ikuista strategiapeliä pöyhkein höyhenin
Voiko sitä kutsua kylänraitiksi?
Vaalit on tulossa
punanata lakastuu
vallankäyttäjiä on syytä puunata
hovikirjoittaa puutaheinää
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3282012/256-haaste/
Tämä on maa johon uransa ovat tehneet
porot ja poronhoitajat kullankaivajat ja tyhjänkulkijat
sorkin mönkijöin lapioin kaivurein ja kengänpohjin
vesien varsien majoitustiloissa ovat yöpyneet
herraseurueet pikkujuopotteluineen ja yksinäiset luonnonhartaat
tänne on tullut elämänpakolaisia ja elämänmuotonsa sieltä löytäneitä
geologisten ja mielten murtuneista kerroksista
piileviä rikkauksia löytämään
nyt tarjolla on värien rikkauksia
riekonmarjojen syvänkirkas puna
juolukan sinipuna
koivut koko kesän aurinkoa imeneet
auringoiksi muuttuneet eivät muutostaan
jaksa kauan kantaa
kivikoiden luotettava harmaus kaikissa kosteuden sävyissä
ja jäkälikön valot vielä kun hämärä hiipii
maa jossa emohirvi ja vasa tapailevat toisaan
poroaita välissään kohtalon oikusta
eri puolille joutuneet
pakenevat kulkijaa
kuin salaisesta kohtauksesat yllätetyt
tämä on elinkeinojen ja harrastusten kohtaamis- ja törmäyspaikka
yksinkulkijan ihmemaa jossa nähdään
päiväunelmia isomuksista
ja yöunelmia satunaisista
satunnaisista ja satumaisista
tämä on maa jossa ihminen
tulee hulluksi ja viisastuu
enkä tiedä kumpi on parempaa
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3279054/255-haaste/
Virta kulkee keikutellen
ajan läpi maiseman
vuoden luvut vuodenajat
puut ja puiden lehdet vaihtuu
taivaan tuuliin haihtuvaiset vaihtuvaiset
unet unelmat
haihtuu hörhöläisen höyryt
pörräykset pysähtyy
kun jäinen kansi peittää pinnan
Kuulaan virran juoksu jatkuu
jäisen kuoren allakin
koskettimet tanssivat
ajan merkit sä voit kuulla:
jotain muuta kertovat
kuin on nyt
viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3276049/254-haaste/
Ulkona aurinkoinen
kesän keskipäivä
kärpäsen surraus
neitoperhosen lepatus
seinustalla harmaa penkki
istuja ei siihen enää palaa
Harsomaiset kesäverhot
hennossa läpivedossa
liikahtelevat itsekseen
kukaan ei niitä katsele
Kärpäsen ja perhosen
häilähtävät kuvajaiset
ikkunassa
Olen eläkkeellä
ikuisella
taiteilija-apurahalla
kaikista runoistani maksetaan
ei tarvitse mennä kirjakauppoihin
myynninedistämistarkoituksessa
esittämään kiinnostavaa
voin kirjoittaa nettiin
eikä kenenkään tarvitse
esittää kiinnostunutta
voin kirjoittaa vain kirjoittaa
eikä muuta ei ketään varten
Paljon on lapsi
valmis antamaan anteeksi
sietämään kaltoinkohtelua
saadakseen huomiota
jota hän tarvitsee elääkseen
Kuin kalpea kasvi
puuliiterin nurkassa
laudanraosta
tihkuvan valon varassa
Kalpeana rakkauden niukasta
lehtivihreästä
Pururadalla pyy
pyrstö pystyssä
naaraalle esittelee
mieskuntoaan
Balleriinan lailla liukuu
radan poikki tepsuttaa
tämä tosilintu-uros
*
Äkkiä kuusikossa
valon lävikkö sammuu
sepelkyyhkyn ääni
aavemaistuu
Häviää mustan pilven
kohisten putoavaan sateeseen
*
Yön lempeä
viileys ja kosteus
täyttävät polkujen varjot
kun autereinen ilma väräjää
jo aukeilla ja vanha koira
empii siirtyä sen hohkaan
*
Kalat nousevat maalle
ja perunat pellossa
uivat henkeään haukkoen
suot suorine ojineen
eivät pidättele
taivaan kyyneleitä
kun sateen requiem
jymisee katoilla
*
Tielian värjäämä sadevesi
pyyhkiytyy tuulilasilta
vaihtuvien valojen häikäisyt
huuhtovat verkkokalvoja
julmistelevat sateen hämärälle
Kuka ajattelee
yksinäistä lokkia
sen raskaita siiveniskuja
apean väylän yllä
kun nousuvirtaukset
eivät kevennä
*
Hyttysten ylä-ääniset
aamuininät ovat vaihtuneet
mantukimalaisen dieseliin
Rauhoittavaan pörinään
kanervikon sinipunassa
tuoksuu hunajalta
ja puolukat
kääntävät valkoista kylkeään
kohti aurinkoa
Viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3255054/kesahaaste-eli-253-haaste/
Suurvaltalaiset
luottavat kuin juutalaiset:
meidän isämme on Mooses
oikealla kielellä lävistyksiä
suoraan sydämiin
muun osaaminen
on epäisänmaallista
ja puhuminen häpeällista
kun typeryyden hapolla
liuotetaan jalometallia
sosiaalinen ympäristö pilaantuu
liemet roiskuvat kasvoille
ja kyllästymispisteessään
kultakin menettää arvonsa
Jää vain ihmiskunta ja ihmiset
muut määritteet ovat
verhoja heiluvia verhoja
aikakausien tuulessa
historian tulessa
poroksi palavaa olkea
viite:
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/378110/Kielitaito+on+vaaraksi+Yhdysvaltain+presidenttiehdokkaille
Sanotaan että
ihminen tuhlaa aikaa
Miten paljon enemmän aika
tuhlaa ihmisiä
Jättää tuntemattomiin
paikkoihin ja unohtaa
Tielian värjäämä sadevesi
pyyhkiytyy tuulilasilta
vaihtuvien valojen häikäisyt
huuhtovat verkkokalvoja
julmistelevat sateen hämärälle
Kuka ajattelee
yksinäistä lokkia
sen raskaita siiveniskuja
apean väylän yllä
kun nousuvirtaukset
eivät kevennä
Berenike
uhrasi hiuksensa
faarao sai sotavoittonsa
ja Afrodite ilmaisen mainoksen
syksyn aamutaivaalle
Oi afroditeni missä ovat
minun kiharani
jalkojesi välissä oienneet
kadonneet hius kerrallaan
kuluneet kohtusi hedelmän
kasvattamisessa irronneet
kaikkien ilmansuuntien tuuliin
sormiesi väliin
kuin harjanpiikkeihin
Voitetun rauhan merkki:
kalju pää aamuyön tyynyllä
Kahden joen kuninkaat
sotajoukkoineen
toisaan tulittavat
yli oudon huuruisen alueen
sitä molemmat lähestyvät raivoissaan
samalla kun toisaan
Juoksuaan kiihdyttävät joet
kohti yhteistä suvantoa
taistelijat yhä lähemmäksi toisiaan
kohti piilevää putousta
aukkoa jonka vimmaa
eivät havaitse
omassa vimmassaan
Näkemäalueen taa taistelijat
katoavat yhteiseen kohtaloon
repeytyvät ja liittyvät
uusiin muotoihin uusin koostumuksin
kuten kaksi murskattua lasiastiaa
yhdeksi uudeksi puhalletaan
Äidit haravoin sumuisilla rannoilla
perkaavat turhaan jokia
jolla joutsenet vaieten uivat
Avaamattomat paketit kiemurtelevat kääreissään
kantikkaita laatikoita rahisevaa ritisevää muovia paperia pahvia
asennus- ja käyttöohjeet kymmenellä kielellä odottavat lukemista
urheiluvälineet murjottavat komeron nurkassa
kissa kerjää kehräämällä
silityksiä koiran anova katse
vainoaa Jokavaimoa
lapset nuo viisaat lapset
eivät enää odota mitään ovat löytäneet
tekemisensä joista Jokapari ei paljoa tiedä
Vauhtia mies Jokamies juna jättää
nilkka vihloo ja hidastaa
pientä eroa tehden juna
vääjäämättä pakenee
jos et jaksa juosta kiinni
Oh Jokapari antaa junan mennä
tavarajunan tavaraelämän rataa
menee mikä menee
naurattaa niin että nilkkaakin helpottaa
sanapasanen 