Grid of posts 2×3

  • Sänky ja aavikkokettu

        Maa lähti liikkeelle tietämättä suunnasta tuon taivaallista                      Kaupungeissa ihmiset piiloutuivat näkyvyyteen   Maan liike hiersi esiin piiloja, joita pöyristyttiin   Moni naamiotui niihin peittääkseen oman häpeänsä                       Lymysivät puutarhoissaan kuin jumaltensa hylkääminä   Monen mielestä oli tulossa jotakin                       mutta mistä ja mihin menossa Jos tsunami niin kannattaako loikoa rannalla (tai ehkä… Read more

  • Teetä venäläiseen tapaan

          Teetä venäläiseen tapaan                           itsellesi datsa, jos ei rahaa, hanki     on punainen sen talon takana, jossa oli rahaa     Jokainen uusi illuusio, putoavan lehden kevytkin aiheuttaa kirvelyä vereslihalle jynssätyssä     Lintukodossa lintukodosta ei tiedetä mitään:                           kaikki ovet narisevat kilpaa öljykannu vieressään     Ei tiedetä mitä on… Read more

  • Bussin ikkunasta

      1. Bussi seisoo, minä istun, asvaltti kastuu Kurki vaihtaa suota, mummon rollaattori ruostuu Mummo ei enää 2. Aikataulu tylyttää kuskia bussi jyrää asvalttia Pikkuauto päkittää edessä karkuun henkensä edestä Luovuta koppero, ei sinua syödä! 3. Bussi sukeltaa saderintamaan Lehtipuut tuulessa kuin vesikasvit virrassa Romahtanut rakennus, hylky meritaistelun jäljiltä Istun sukellusveneessä Read more

  • Mahdolliset mahdottomia

      Toimeliaisuus täyttää rajallisen mielen neliöt ja kuutiot   ja runoilija kuolee leuka sinisenä   sadonkorjuun ajaksi herätäkseen henkiin ehkä lokakuussa, kun   masennus on realistisin olotila tässä maailmassa   onnistutaan mielettömissä hankkeissa Mahdollisten kustannuksella       Read more

  • Hyveiden laarista

      Runoilen suomupanssaripäällä ihon toiseutta tuntematta: Mikä ilo viiltää lihaan vihaanpukeutuneita!   Vedän analyysiaggregaattia pitkin hakkuuaukeita pinta huurteessa, sydän sulaa kultaa: kylvän jyvät maahan keitän akanoista epäitsekkäästi aamupuuron   Nostan kissan häntää, kissaa hännästä pöydälle Kaikki alkavat puhua koirasta kuin eivät olisi hiiristä koskaan kuulleetkaan       Read more

  • Suoja ja vaara

      Tunnen varjon viileyden, sen pidentymisen Askeleet hidastuvat kuin suuntaa epäröiden   Mitään rakennettua en halua pääni yläpuolelle Niistä tiedä mitä irrallaan keskeneräisyyttään           rappeutuneisuuttaan   valmiina tipahtamaan päähän Sateen, valon ja varjon esteet tarkoitustaan vastaan kääntyneet       Read more