kilpakykykilpakyykky
kansainvälinen pilailukykymme!
kehysriihirakenneuudistus
kapsiksen huippuyksikkö!
kelakelakela kella onni on?
lottopottipottalotta
rahamonopolipelimania?
HOKKUSPOROPOKKUS!
viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/09/12/294-haaste/
maa velkoo saataviaan
lehdenjakajat ovat kiivennet puihin
alasmittaavat
lehti kerrallaan
vaikka on tyyni ilta
metsän ja taivaan ankara raja
siellä missä valo putosi
tuulimyllyn silhuetti lukituin siivin
sille sama tuulta tai tyyntä
kasvojen alaosa ja suu
samaa ylöskaartuvaa viivaa
sen alla vain lyhyet tikkujalat
niillä ei tarvetta vielä pitkälle
ja ylempänä silmät silmien päällä
värikäs meri aaltoilevat hiukset
joiden alla aistien havaintopolut
risteilevät ihmeestä toiseen
kompassin tai silmän syytä
suunta hukassa aika kuluu
energia ehtyy kylmä sade kohmettaa
tiedän sen ikkunan jolla pelakuu
ja auringon lasinen iltaheijastus
pönttöuunin lämmin kylki ja lattialankkujen
tuttu narina kädet jotka ottavat kylmettyneet
käteni omiinsa
viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/09/05/293-haaste-2/
en muista nähneeni peilissä
ennen tätä häränpäätä
joka tunkee läpi näkymättömän kuvani
yhteinen sykkivä sydän
läpivalaistu punainen pumppu ja
kiertojärjestelmä putkistoineen
jotenkin sumeasti näen
itseni kävelemässä polulla
hiukan epäselvää liittyvätkö jäsenet
nivelkohdista toisiinsa onko kudos paikoilllaan
toimivatko solut yhtenä kokonaisuutena
entä mieli osa kuusenoksissa käpyinä
osa sammalen sisällä lampaankääpinä
sinitiaisina katajissa keikkumassa
jotakin putoaa minusta
tiedosto päästäni kimppu
hermoratoja pitkin kulkevia bittejä
matkalla ymmärryksen majalle
kuihtuvat kesken matkan
tikka naputtaa muistiotani männyssä
vaihtaa päivämääriä
tuuli plaraa sivut sekaisin
ravistelee heikosti kiinnittyneet
kuin liiat omenannuput
luonnollista hävikkiä
haarukoit minua
totuuksillasi
mestari työkalusi
on tylsymään päin
omani on terävämpi
säälimättömämpi
olen täynnä reikiä
vuodan hunajaa
*
tuuli ruoskii sateella
ruumiinpesua
ennen valvojaisia
täällä viedään rutosti hautaan
rattaat laulavat
luut rutisevat
auringon tulipätsi soi
*
silmäsi mantelisilmäsi
kutittavat minua
mantelitumakettani
herneenpalot
korvissasi heiluvat
herneet
vedin nenääni
söin
haavanlehdet pälättävät
hyvällä tuulella
illan loppuhenkosilla
vielä hapertuneina ja haalistuneina
rapistelevat
vanhan naisen tavoin
ylivuotisia arkistojaan
sinä aamuna
lintu lensi luotani
lehti putosi
näin ihmisen tulevan
kohti päivän laskua
isoäitin pihasta
puutarhalapiolla kaivettu
nyt rehevänä talon nurkalla
kasvattelee kannattelee
juhannusviikon
päihdyttäviä lumipalloja
kenellä hajuaisti tallella
hänellä jalat irti maasta
juhlan jälkeen
niiden hiutaleet
yksi kerrallaan
varisevat maahan
nahistuvat aloittavat
uuden kierroksen
lapionpistolla
verso eroaa emosta
matkaa uuden polven mukana
valmiina täyttämään tuoksuvan osansa
viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/06/20/kesahaaste-ja-kesaloma/
vuori vyöryy esiin
kuu harteillaan
sen lämpimät lähteet
höyryävät
tapettua vasikkaa
sudenulvontaa
*
silmä pyytää valoa
valo perhosia
perhoset mettä mesi perhosia
perhoset mettä
lampun valokiilassa
siipien tuhkaa
*
sokeat solut iholla
värähtävät
kuin näkisivät koskettajan
kuulisivat kosketuksen
kätkeytyneen piiloutujan
jonka sormenpäät
jään poltetta
*
nälkään nyletyistä puista
sänky elämäänehtijälle
karheiden laulajalle
Kaarnamieli näki unta
maan alla kuokkii kivistä peltoa
josta makeampi leipä
*
mies ja muutama muu
ei nimeä ei huomista
pajupuskien anonymiteetti
kitulias nuotio
niukasti tuhkaa
ruumenta ja ruhkaa
kastemekko katajainen
nokkosista takinvuori
lakin takiaisista
röpelöinen sielunrupi
aina avohaavoille
hankautuu aukeaa
*
toinen käsi housun saumassa
toinen heiluu senkin edestä
vanha mies jolputtaa
syntisäkki selässä
pienen kylän raittia
asfaltin railoja tarkkaillen
*
tuleentuva viljapelto
heinänsänki hätäinen
hajut himokkaat
muovitettu rehumuuri
outo lato
aukeata kiertää
*
yön valkoiset luut
ovat kävelleet
puistikkoihin
kesä hilseilee pois
hiusjuuria myöten
ajan haivenet taas
vähän harvemmat
sanoja tarpeeksi sain kokemusta
ikää kiihtyvällä vauhdilla
jotain aikaiseksi haluan
harakaksi runopuuskiin
kukkona kiekumaan ei sentään!
sensuroidaan uhataan
osaa kirjoittaa nätimmin tai
otetaan kynä pois ei auta
kynänpätkiä on taskut täynnä
taskuja on yhdeksän laskin juuri
koko edellisen päivän
kesti sade
lehmäaamu hönkii
yönkalsaa kosteaa
tiaispoikue tirskuu puussa
kumironttosta
ei mikään
toistu ei
aika on kuoppa meren rannalla
näet kuinka se täyttyy vedellä ja hiekalla
*
sanoilla ja käsitteillä luulen pysäyttäväni
ajan ja asiat tiettyyn hetkeen
vain matala pohjapato
jonka yli
virta jatkaa
*
olen olevinani mikä luulen olevani
en enää se jonka luulen jonkun muun olevan
*
paljon on sanoja sanakirjoja kirjoja sanoista
niiden toisella puolella enemmän
*
katselen kun ruoho tapahtuu
rikkaruohot tapahtuvat nopeasti
kerran kävin kuussa jo ennen kuulentoa
ei ollut häävi reissu pölyistä oli joka paikassa
noita-akkoja luutineen
ei näkynyt siivouspuuhissa
juustopuheita nyt en uskonut koskaan
sirpistä ei rukiinleikkuuseen
arpinen kovasti oli äijän naama
partaveistäkö lie varomattomasti käsitellyt
turha reissu mutta tulipa tehtyä
suossa sen sijaa on mukavaa sen väkevä haju
tunkee nenästä otsaonteloon suopursut rahkasammaleet
äimäsarat tupasvillat villapääluikat lainehtivat
kuin viljapelto likoan turverutakossa
jaloilla sotken mutavelliä
hauska on kelliä päivätorkuilla
kuuntalen kun allani ruuhella soudetaan
lähtivät matkaan seitsemäntuhatta vuotta sitten
orpo linnunpoikanen maassa
kyselee kaikilta vastaantulijoilta
anteeksi voisitteko kertoa missä on
ilmojen tie
äiti siitä aina puhui ennen kuin katosi
hiiri kysyy osaatko lentää
en tiedä mutta olisi hauska tietää
mene tyhmä kissan luo
poikanen menee
hädintuskin pelastuu siivilleen
puolisokean kissan kynsiltä
lentäessään näkee kissan jahtaavan
hiirtä huutaa tälle: kiitos neuvosta
tule sinäkin ilmojen teille!
aallot
ovat lakaisseet
rantahiekkaa
puhtaaksi koko päivän
holvikaarisia jalanjälkiäni varten
verkkaisia
sanoja
sannalla
*
mäntykangas rönöttää auringossa
paidan napit auki
sen hiki haisee
muurahaisilta
ilta kämpällä venyi yöhön
kovaan vastatuuleen oikaisin metsän läpi
yllätin karhun paskaa vääntämästä
pyyteli anteeksi:
kun on tuota mustikkaa nyt syötäväksi asti
minä että mitäs tuosta jatka rauhassa
tule huomenna uudestaan pyyteli siinä yhden maissa
otanko taskuradion mukaan?
Jos et sitä radionovaa…
no en en yleykkösen yhden konserttia ajattelin
siinä me sitten seuraavana päivänä
eri puolella isoa kiveä
ettei käy pahasti jos tulee vahingossa
huitaistua käpälällä
kuunneltiin
Bachin H-molli messua
Sola Dei Gloria
mato maassa lintu ilmassa
lintu maassa mato linnussa
mato ilmassa linnussa
lintu maata mato lintua
Sähköjohto riippuu katosta tai sitten ei
(tämä on yleinen käytäntö riippumatta katosta)
valaisin riippuu johdosta tai sitten ei
(nämä ovat kaksi yleisintä käytäntöä)
lamppu riippuu valaisimesta ja valo
riippuu lampusta samoin
voi olla myös valottomuuden laita
sähkö riippuu firmasta
sähköfirma voi riippua ilmasta vedestä maasta puusta
osakkeista tai melkein mistä tahansa muusta
En tiedä mitä sähkö on jotenkin se
liikkuu johdossa ja toimii
niin että on on tai off tuossa lukulampussa
kun istun tuolissa lukemassa hyvä että en
sähkötuolissa
ei olisi mukava lukea edes tiilenpäitä
sanapasanen 